Kattava Opas Endokannabinoidijärjestelmän Saloihin

THC:n ja CBD:n tunnistamisen vanavedessä tutkijat rupesivat pohdiskelemaan mikä on näiden uniikkien molekyylien vaikutusmekanismi ihmiskehoon. Jonkin aikaa eteenpäin ja tiede löysi laajan solureseptorien verkon, endokannabinoidijärjestelmän (lyhenne englanniksi ECS).

Tämä mullistava löydös ei ainoastaan selittänyt kannabinoidien vaikutusmekanismia, vaan paljastui samalla kehon biologista tasapainoa eli homeostaasia ylläpitäväksi ja sääteleväksi hienostuneeksi fysiologiseksi järjestelmäksi.

MITKÄ OVAT ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄN OSAT?

Tutkijat ovat määrittäneet kolme tärkeää elementtiä, jotka muodostavat endokannabinoidijärjestelmän: endokannabinoidit, kannabinoidireseptorit ja entsyymit.

• Endokannabinoidit ovat kehon syntetisoimia kannabinoideja, jotka toimivat viestimolekyyleinä endokannabinoidijärjestelmän reseptoreille sitoutuen. ”Endo” tarkoittaa sisäistä ja ”kannabinoidi” puolestaan on määritelmä molekyyleille, jotka kykenevät aktivoimaan näitä reseptoreita. Kehon kaksi pääasiallista endokannabinoidia^[1] ovat anandamidi ja 2-AG.
• Endokannabinoidijärjestelmässä esiintyy kahta erilaista reseptorityyppiä, CB1 ja CB2. Näitä potentiaalisia sitoutumispaikkoja esiintyy useissa eri solutyypeissä kautta läpi koko kehon. Eri kannabinoidit voivat sitoutua reseptoreille, sulkea ne tilapäisesti tai muokata niiden aktiivisuutta. Tämä koskee paitsi endokannabinoideja, myös kasvipohjaisia fytokannabinoideja ja laboratorioissa valmistettuja synteettisiä kannabinoideja. Tutkijat laskevat myös TRPV1-reseptorin endokannabinoidijärjestelmän osaksi, sillä se palvelee sitoutumispaikkana CBD:lle, THC:lle ja anandamidille.
• Entsyymeillä tarkoitetaan proteiineja, jotka kykenevät katalysoimaan kemiallisia reaktioita. Endokannabinoidijärjestelmään kuuluu niin endokannabinoideja hajottavia kuin rakentaviakin entsyymejä. Eräs tärkeimmistä entsyymeistä on anandamidia hajottava rasvahappo aminohydrolaasi (englanniksi FAAH).

KANNABINOIDIRESEPTORIT: SIJAINTI JA TEHTÄVÄT

Kannabinoidireseptorit näyttelevät elintärkeää roolia endokannabinoidijärjestelmässä. Ne auttavat välttämään endokannabinoidien viestejä solulta toiselle ja solujen ulkopuolelta niiden sisään. Lue lisää näiden reseptorien sijainnista ja tehtävistä alta.

MISSÄ SIJAITSEVAT CB1-RESEPTORIT?

CB1-reseptorit sijaitsevat pääsääntöisesti keskushermoston alueella, vaikka niitä löytyy myös muista kehonosista. Toistaiseksi tiede on havainnut CB1-reseptoreita seuraavissa paikoissa:

• Aivot
• Selkäydin
• Rasvasolut
• Maksa
• Haima
• Luustolihakset
• Ruuansulatuselimistö
• Lisääntymiselimistö

MISSÄ SIJAITSEVAT CB2-RESEPTORIT?

Vähemmän tutkittuja CB2-reseptoreita löytyy kautta koko kehon, mutta vähemmissä määrin. Valtaosa näistä reseptoreista sijaitsee immuunijärjestelmässä, mutta alhaisia määriä löytyy myös muista kehon tärkeistä osista. Tutkijat ovat löytäneet CB2-reseptoreita seuraavilta alueilta:

• Immuunisolut
• Ruuansulatuselimistö
• Maksa
• Rasvasolut
• Luut
• Lisääntymiselimistö

MIKSI MEILLÄ ON KANNABINOIDIRESEPTOREITA?

Kannabinoidireseptoreita esiintyy lukuisten solutyyppien solukalvolla kautta koko kehon. Toisella puolella on solun ulkopuolinen tila ja toinen puoli sijaitsee solun sisällä. Solukalvo toimii suojaavana muurina, jonka pinnalla olevat reseptorit reagoivat sen ulkopuolelta tuleviin kemikaaleihin.

Kannabinoidin sulkiessa kannabinoidireseptorin se lähettää samalla signaalin solun sisään ja aiheuttaa tilapäisiä muutoksia solun toiminnassa. Solun sijainti antaa usein viitteitä siitä, millaisiin prosesseihin nämä muutokset vaikuttavat.

Kannabinoidireseptorit toimivat välittäjinä solun ulkopuolisen tilan ja solun sisätilan välillä. Aktivoitu kannabinoidireseptori laittaa liikkeelle tapahtumien ketjun, joka muuttaa solun toimintaa ja laukaisee kollektiivisen toiminnan kohti tasapainotilaa.

MIKÄ ON ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄN TARKOITUS?

Tutkijat ovat tunnistaneet endokannabinoidijärjestelmän roolin kehon biologisen tasapainotilan, homeostaasin säätelijänä^[2]. Sen voi siis ajatella toimivan kehon sujuvan toiminnan varmistamisessa. Neuronit jopa lähettävät kannabinoideja reseptoreille ”vastavirtaan” synaptiseen rakoon^[3] viestiäkseen minkälaisia kemikaaleja ne haluavat vastaanottaa.

Kehon lämpötilaa voi ajatella esimerkkinä homeostaasista. Sen pudotessa liian alas tai noustessa liian korkeaksi kehon normaalit fysiologiset toiminnot häiriintyvät. Kehomme työskentelee jatkuvasti lämpötilan pitämiseksi turvallisessa 36–37 °C välissä.

Kaikki kehomme järjestelmät ovat pysyvässä fysiologisessa tasapainossa ja endokannabinoidit auttavat tarvittaessa säätelemään tätä tasapainoa. Endokannabinoideilla on säätelevä rooli^[4] seuraavissa kehon järjestelmissä:

• Keskus- ja ääreishermosto
• Hormonijärjestelmä
• Immuunikudos
• Aineenvaihdunta

MITEN THC VAIKUTTAA ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄN KAUTTA

Fytokannabinoidit ovat usein molekyylirakenteeltaan endokannabinoidien kaltaisia. Esimerkiksi THC:n rakenne on hämmästyttävän samanlainen endokannabinoidi anandamidin kanssa, jonka takia se voi sitoutua ja aktivoida sekä CB1- että CB2-reseptoreita.

Useimpia moderneja kannabislajikkeita on jalostettu vuosien tai vuosikymmenien ajan pitäen THC:ta pääasiallisena kannabinoidina. THC aiheuttaa kuuluisat psykoaktiiviset vaikutuksensa sitoutuen CB1-reseptorille keskushermostossa. Tämä johtaa dopamiinitasojen nousuun ja aiheuttaa muitakin fysiologisia muutoksia.

THC ja anandamidi aktivoivat CB1-reseptoria kuitenkin vain osittain. Tutkijat ovat kehittäneet synteettisiä versioita THC:stä, jotka aktivoivat reseptoria suuremmassa määrin – ja usein ei-toivotuin tuloksin. THC sitoutuu myös CB2-reseptorille, jossa se toimii osittaisena agonistina.

MITEN CBD VAIKUTTAA ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄN KAUTTA?

Toisin kuin THC, ei CBD sitoudu mainittavissa määrin CB1- ja CB2-reseptoreille. Tutkimustulokset antavat itse asiassa viitteitä siitä, että CBD vaikuttaa CB1-reseptoreita estämällä^[5] alhaisten THC-annosten kanssa esiintyessään, mahdollisesti vähentäen samalla THC:n psykoaktiivisia vaikutuksia.

CBD sitoutuu myös TRPV1-reseptorille, joka luetaan enemmän tai vähemmän endokannabinoidijärjestelmään kuuluvaksi osaksi. Tätä reseptoria voivat aktivoida useat erilaiset molekyylit vaikuttaen joukkoon erilaisia fysiologisia prosesseja.

CBD voi lisäksi stimuloida CB1- ja CB2-reseptoreita epäsuorasti nostamalla seerumin anandamidin pitoisuutta. Tämä vaikutus vaikuttaisi olevan perua kannabinoidin kyvystä inhiboida FAAH-entsyymiä, joka normaalioloissa vastaa anandamidin hajottamisesta. CBD on täten siis anandamidin takaisinoton estäjä.

Jalostajat ovat investoineet suuria summia luodakseen korkealaatuisia korkean CBD-pitoisuuden lajikkeita markkinoiden tarpeiden täyttämiseksi. Oppiaksesi lisää näistä lajikkeista, voit lukea oheisen artikkelin.

MITEN STIMULOIDA ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄÄ?

Endokannabinoidijärjestelmän roolia ihmiskehon tasapainotilan ylläpitämisessä voi kuvailla elintärkeäksi. Mitä siis tapahtuu, jos endokannabinoidijärjestelmä^[6] ajautuu epätasapainoon? Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että kaikilla ihmisillä on oma yksilöllinen vire endokannabinoidien suhteen. Tällä tarkoitetaan kehon tuottamien ja kierrättämien endokannabinoidien määrää.

Endokannabinoidien alhainen määrä voi aiheuttaa endokannabinoidien puutokseksi nimetyn tilan (lyhenne englanniksi CECD). Miten siis pitää endokannabinoidijärjestelmä tasapainossa? Tähän endokannabinoidijärjestelmän stimulointiin on onneksi muutama yksinkertainen ja luonnollinen lähestymistapa.

• Fytokannabinoidit: kuten olemme jo todenneet, voivat THC:n ja CBD:n tapaiset kasvipohjaiset kannabinoidit vaikuttaa kannabinoidireseptoreihin. Tutkimustulokset kertovat, että tällainen ulkopuolinen lisä voi olla avuksi alhaisesta endokannabinoidien määrästä kärsittäessä.
• Fyysinen harjoittelu: juokseminen ja pyöräily voivat tarjota helpon ja luonnollisen keinon aivojen anandamidin tasojen nostamiseen^[7]. Ovatko juoksulenkin jälkeen seuraavat euforiset tuntemukset tuttuja? Runner’s high nimellä tunnetun ilmiön arveltiin aiemmin johtuvan endogeenisista opioideista, mutta tarkemmat tutkimukset ovat paljastaneet, että anandamidilla voi olla osuutta näiden mukavien tuntemusten synnyssä. Sana anandamidi tarkoittaa sanskriitiksi hurmiota, sattumaa tai ei.
• Omega-rasvahapot: voiko alhainen endokannabinoidien taso johtua ruokavaliosta? Ehkä, sillä keho tarvitsee omega-3-rasvahappoja endokannabinoidien syntetisointiin^[8]. Korkean omega-3 -pitoisuuksia löytyy mm. kalasta, hampunsiemenistä, saksanpähkinästä, pellavansiemenestä, chia-siemenestä ja kaviaarista.
• Karyofylleeni: useista kulinaristista yrteistä ja kannabiksesta löytyvät terpeeni karyofylleeni toimii myös ruokavaliopohjaisena kannabinoidina, sillä se sitoutuu CB2-reseptorille. Tämä vaikutusmekanismi^[9] antaa molekyylille hermoja rauhoittavia ja mielialaa nostavia ominaisuuksia. Rosmariini, mustapippuri, humala, neilikka ja oregano sisältävät tunnetusti korkeita pitoisuuksia tätä kannabinoidi-terpeeniä.
• Muut ruokavaliopohjaiset^[10] kannabinoidit: kannabis tuottaa yli 100 erilaista kannabinoidia, mutta niitä löytyy runsain määrin myös muista kasvikunnan tuotteista. Tässä lista joistain suosituimpiin kuuluvista lähteistä:

• Tryffelit: anandamidi (CB1, CB2)
• Auringonhattu: alkamidi (CB2)
• Maca: macamidi (CB1)
• Kava: yangoniini (CB1)
• Chilipaprikat: kapsaisiini (TRPV1)
• Mustapippuri: piperiini (TRPV1)
• Inkivääri: gingeroli and zingeroni (TRPV1)
• Kaakao: N-oleoyylietanoliamini and N-linoleoyylietanoliamini (FAAH inhibiittori)

ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄ: NOUSEVA YLEISJÄRJESTELMÄ

Endokannabinoidijärjestelmä on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi ihmisen fysiologian kannalta. Tämä kaikkialle ulottuva systeemi säätelee useita kehon toimintoja, joten endokannabinoidijärjestelmän hyvinvoinnista huolehtiminen on viisas veto. Odotamme innolla lisätutkimuksia, jotta voimme kertoa lukijoillemme ja asiakkaillemme lisää tästä biologian mestariteoksesta ja sen toiminnasta.