.
Voiko Kannabis Auttaa Masennukseen?
THC ja CBD ovat tunnetuimmat kannabiksen tuottamat molekyylit. Molempia tutkitaan runsaasti huomion kiinnittyessä niiden sekä ahdistuksen ja masennuksen väliseen suhteeseen.
Sisällysluettelo:
Masennus on yleinen mielenterveyden ongelma, josta kärsii arviolta 19,2 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa. Euroopan populaatiosta noin 4,6 % kärsii joko masennuksesta tai ahdistuksesta[1]. Joidenkin ihmisten kohdalla masennus tulee ja menee. Toisten kohdalla taas masennus on jatkuvasti läsnä elämässä elämänlaatua merkittävästi heikentäen. Masennuksen taloudelliset vaikutukset lasketaan vuositasolla miljardeissa, mutta vielä suurempi on masentuneiden tragedia henkilökohtaisella tasolla sen viedessä kyvyn tuntea onnellisuutta. Perinteiset masennuksen hoitokeinot sisältävät joukon lääkkeitä, joista on apua joihinkin tapauksiin, mutta joilla on myös sivuvaikutuksia. Jotkut masennusta sairastavat tukeutuvat kannabikseen. Tutkijat ovat totisesti kiinnostuneita yrtin potentiaalista liittyen moniin eri terveysongelmiin, mutta voisiko siitä olla apua masennuksen hoidossa?
MITÄ MASENNUS ON JA MIKÄ SITÄ AIHEUTTAA?
Kaikki meistä tuntevat olonsa aika ajoin surullisiksi. Stressi, ahdistus ja tunne-elämän kolhut voivat ajoittain vetää mielen matalaksi. Useimmiten kuitenkin suru lopulta väistyy ja elämä ja mieliala palautuvat normaaleille urilleen. Masennus on kuitenkin eri asia kuin suru. Masennus on krooninen mielenterveyden häiriötila, josta ylipääseminen voi kestää kuukausia tai vuosia. Siitä kärsivät eivät parane vain “ottamalla itseään niskasta kiinni” tai “lähtemällä ulos raittiiseen ilmaan”.
MAHDOLLISIA MASENNUKSEN LAUKAISEVIA TEKIJÖITÄ
Masennuksen syyt ovat monimutkainen aihe. Ongelma voi saada alkunsa esimerkiksi stressaavasta tapahtumasta, kuten läheisen kuolemasta, vakavasta sairaudesta tai sosiaalisista/työpaikan ongelmista. Toisilla taas pienempien takaiskujen sarja voi toimia masennukseen sysäävänä voimana. Masennuksen riski kasvaa, jos ihmiset käyttävät tiettyjä huumausaineita tai alkoholia itselääkitykseen.
Joissain tapauksissa mitään ilmeistä syytä masennukselle ei yksinkertaisesti ole. Biologiset tekijät ja luonne voivat näytellä roolia masennuksen synnyssä. Yksi mahdollinen selitys on serotoniinin tai muiden aivon välittäjäaineiden alhaiset tasot. Tutkimuksissa on todettu, että hippokampus – oppimiseen ja muistiin linkittyvä aivojen alue – on pienempi masentuneilla ihmisillä[2]. Syyn tähän on arveltu voivan olla stressissä, joka tukahduttaa uusien neuronien tuotantoa.
MASENNUKSEN TYYPILLISIÄ OIREITA
Masennus voi ilmetä monella eri tapaa. Joskus sen oireet voivat olla lieviä ja toisinaan taas hyvin vaikeita. Yleisiä oireita ovat mm.
- Jatkuva alakulo tai suru
- Motivaation puute ja apaattisuus
- Alhainen itsetunto
- Unettomuus
- Levottomuus
- Keskittymisvaikeudet
- Ylensyönti tai ruokahalun menetys
- Pitkäkestoiset kivut ja kolotukset
- Toivottomuuden tunne
- Pelko ja itkuisuus
- Ärtymys
- Kyvyttömyys nauttia elämästä
- Itsetuhoiset ajatukset
MASENNUKSEN HOITO
Masennukseen on olemassa lukuisia erilaisia hoitokeinoja. Niiden joukosta suositellaan yksilölle tarjottavia vaihtoehtoja perustuen ongelman vakavuuteen ja muihin muuttuviin tekijöihin.
Lääkäri voi määrätä masennuksen hoitoon lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten psykoterapiaa ja mielialaa kohottavia harjoituksia. Aerobisen liikunnan on havaittu voivan nostaa endogeenisten kannabinoidien tasoja. Nämä endokannabinoidit, muiden molekyylien ohella, ovat vastuussa ”runner’s high”[3] nimellä tunnetusta ilmiöstä. Monet masentuneet voivat hyötyä myös kognitiivisbehavioraalisesta terapiasta (CBT), jonka avulla voidaan muokata ajatuskulkuja ja käyttäytymistä.
Lääkärit voivat määrätä myös lääkkeitä masennuksen hoitoon. Markkinoilla on yli 30 erityyppistä masennuslääkettä, joihin kuuluu mm. SSRI:t – selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät.
SSRI-lääkkeet nostavat serotoniini, aivojen välittäjäaineen tasoja. Ne toimivat rajoittamalla serotoniinin takaisinottoa presynaptiseen hermosoluun ja nostavat näin käytettävissä olevia serotoniinitasoja. Nämä lääkkeet ovat tehokkaita mielialan tasaajia joissain tapauksissa, mutta niillä voi olla ikäviä sivuvaikutuksia kuten pahoinvointia, hermostuneisuutta, huimausta, seksuaalielämän ongelmia, painonnousua ja unettomuutta.
Edellä esitellyistä vaihtoehdoista voi löytyä joillekin apu masennuksen hoitoon tai jopa siitä parantumiseen, mutta toisille nämä keinot eivät helpotusta tuo. Tämä voi johtaa masentuneen etsimään apua muista lähteistä, joihin tänä päivänä voi kuulua myös kannabis.
KANNABIS, MASENNUS JA ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄ
Jos olet pilven polttaja, on sinulle todennäköisesti tullut tutuksi ne vaikutukset, joita kannabiksella voi olla mielialaan. Joskus hitit bongista saavat aikaan naurukohtauksen. Jotkin lajikkeet tuottavat huumaavan pöhinän, joka kestää tuntikausia, kun taas toiset ovat miedompia ja sopivat paremmin seesteiseen iltapössyttelyyn. Mutta joskus olet saattanut kokea pilven polton seurauksena ahdistusta tai jopa paniikin tuntemuksia.
Kannabiksella voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia eri ihmisiin, joten sen ei voida taata parantavan mielialaa.
Tutkijat tutustuvat yhä siihen, millaisia vaikutuksia kannabiksella voi olla masennukseen. Ennen kuin sukellamme syvemmälle tutkimusten maailmaan, on tärkeää tehdä selväksi muutama asia. Eri lajikkeet sisältävät eri pitoisuuksia kannabinoideja ja terpeenejä, joten niillä voi olla merkittävän erilaisia vaikutuksia mielialaan.
Jottei asia olisi liian yksinkertainen, on hyvä ymmärtää, että eri lajikkeiden pitoisuudet näiden molekyylien suhteen vaihtelevat runsaasti. Jotkut lajikkeet sisältävät runsaasti psykotrooppista kannabinoidia THC:tä, kun taas toisissa suurinta roolia näyttelee psykotrooppisista vaikutuksista vapaa CBD. Näiden lisäksi kannabiksessa voi olla toista sataa kannabinoidia ja saman verran terpeenejä, joista kaikilla on omat vaikutuksensa. Voiko kannabis auttaa masennukseen on huono ja epätarkka kysymys. Kyse on sen sijaan yksittäisten molekyylien ja niiden yhteisvaikutusten tutkimisesta.
Bubble Kush
Bubble Gum x O.G. Kush | |
550 - 600 gr/m2 | |
80 - 140 cm | |
8 - 10 viikkoa | |
THC: 19% |
Sativa 20% Indica 80% | |
600 - 650 gr/plant | |
160 - 200 cm | |
Lokakuun alku | |
Fyysisesti rentouttava, Jumittava, Selkeä |
MITÄ TIEDE SANOO ASIASTA
Valitettavasti kattavat tutkimukset aiheesta puuttuvat. Nykytieto näistä monimutkaisista mekanismeista on pinnallista. Sen sijaan tutkimusten perusteella on pystytty kartoittamaan miten CBD ja THC yksittäin voivat vaikuttaa mielialaan.
Tutkiessamme kuinka nämä kemikaalit vaikuttavat aivoissa on hyvä ymmärtää endokannabinoidijärjestelmän merkitys. Endo tarkoittaa ”sisäistä” ja ”kannabinoidi” kannabinoidireseptoreille vaikuttaa ainetta, kuten kannabiksen molekyylejä. Endokannabinoidijärjestelmä on biokemiallisia prosesseja sisältävät solutason järjestelmä, jonka molekyylit vaikuttavat sen reseptoreille kannabiksen tapaan. Endokannabinoidireseptoreita löytyy kautta koko kehon useista erilaisista solutyypeistä. Toistaiseksi tiede tuntee kaksi pääasiallista reseptoria, CB1- ja CB2-reseptorit
Endokannabinoidijärjestelmän osiksi luetaan myös erikoistuneet aivojen välittäjäaineet, jotka sitoutuvat järjestelmän reseptoripaikoille sen toimintaan vaikuttaen. Anandamidi ja 2-arakidonyyliglyseroli (2-AG) tunnetaan endokannabinoideina. Kannabiskasvista löytyvät kannabinoidit voivat sitoutua tai vaikuttaa näille samoille reseptoreille, kiitos niiden samantapaisen kemiallisen rakenteen. Kannabiksesta – ja muista kasveista – löytyviä kannabinoideja kutsutaan fytokannabinoideiksi.
Sekä anandamidi että 2-AG ovat tärkeässä roolissa dopaminergisessä järjestelmässä ja näin ollen mahdollisesti myös mielialan säätelyssä[4]. Molemmat molekyylit sitoutuvat keskushermoston CB1-reseptorille ja kykenevät muokkaamaan dopamiinitasaoja ja säätelemään reseptorien aktiivisuutta[5].
THC (tetrahydrokannabinoli) on yksi modernien kannabislajikkeiden pääainesosista. Tämä molekyyli saa aikaan psykotrooppisia vaikutuksia sitoutumalla keskushermoston CB1-reseptoreihin. Kannabinoidi saattaa vaikuttaa mielialaan lyhytaikaisesti lisäämällä dopaminergista solujen välisiä tiedonsiirtoa.[6]
_Journal of Affective Disorders_-julkaisussa esitellyssä tutkimuksessa tutustuttiin siihen, mitä vaikutuksia kannabiksella voi olla masennukseen, ahdistukseen ja stressiin.[7] Tutkijat keräsivät dataa Strainprint-sovelluksesta tutkiakseen tiettyjen lajikkeiden vaikutuksia.
THC ei ole ainoa kannabinoidi, jota he tutkivat, vaan kiinnostuksen kohteena oli myös CBD. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lajikkeet, jotka sisälsivät runsaasti CBD:tä ja vähän THC:tä liitettiin suurimpiin muutoksiin mieliala-arvioinneissa. Puolestaan lajikkeet, jotka sisälsivät runsaasti THC:tä ja vähän CBD:tä vaikuttivat edistävän rentoutumista.
CBD ja masennus
Kannabistutkijat yrittävät selvittää, miten CBD vaikuttaa mielialaan, keskushermostoon ja neurotransmissioon. Tähän mennessä on löydetty joitakin mielenkiintoisia mekanismeja, mukaan lukien kannabinoidin ehdotettu kyky "hakkeroida" endokannabinoidijärjestelmää.
Meneillään olevissa tutkimuksissa selvitetään CBD:n vaikutusta endokannabinoidien kiertoon ja siihen, miten se toimii poistaen tilapäisesti käytöstä entsyymejä[8], jotka vastaavat niiden hajottamisesta. Tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita selvittämään, miten tämä kannabinoidi on vuorovaikutuksessa rasvahappoamidihydrolaasin (FAAH) kanssa. Tämä entsyymi hajottaa anandamidia[9] ("autuuden molekyyli"), joka on vastuussa "juoksijan hurmokseen" liittyvistä positiivisista psykologisista vaikutuksista.
Tutkijat ovat havainneet solutason kohteita etsiessään myös CBD:n ja serotoniinireseptorien välistä vuorovaikutusta. Olet luultavasti kuullut serotoniinista eli "onnellisuushormonista". Tämä välittäjäaine vakauttaa mielialaa ja edistää hyvinvoinnin tunnetta, ja hormonin alhaiset tasot on liitetty myös masennukseen. Kun CBD:n kyky aktivoida serotoniinireseptoreita in vitro[10] (elävän organismin ulkopuolella) on havaittu, on tutkijoilla nyt kiinnostusta selvittää, miten se toimii eläimissä.
Tämän alueen tutkimus jatkuu edelleen. British Journal of Pharmacology -tiedelehdessä julkaistussa vertailevassa tutkimuksessa testattiin CBD:tä masennukseen hiirimallissa[11] ja verrattiin sen vaikutuksia trisykliseen masennuslääkkeeseen imipramiiniin. Neuropharmacology-lehdessä julkaistussa lisätutkimuksessa arvioitiin CBD:n vaikutusta[12] hiirten serotoniiniin ja glutamaattiin (kiihdyttävä välittäjäaine).
CBD ja kaamosmasennus (SAD, Seasonal Affective Disorder)
Vaikka CBD:tä ei ole tutkittu erityisesti kaamosmasennukseen, on CBD:n vaikutuksia tutkittu moneen kaamosmasennuksen aiheuttamaan oireeseen liittyen. Seuraavaksi tarkastelemme paria tutkimusta, jotka osoittavat, että CBD saattaa ainakin lievittää tiettyjä kaamosmasennuksen aiheuttamia oireita.
Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa testattiin CBD:n vaikutuksia[13] yleistyneeseen sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Koehenkilöt kävivät läpi simuloidun julkisen puhetapahtuman sen jälkeen, kun he olivat ottaneet suun kautta joko 400 mg CBD:tä tai lumelääkettä. Tämä tutkimus on merkittävä virstanpylväs CBD:n ja ahdistuneisuuden tutkimuksessa ihmisillä. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tutkimuksia, ennen kuin johtopäätöksiä voidaan tehdä.
Coloradolaiset tutkijat ovat alkaneet tutkia myös CBD:n ja unen[14] välistä suhdetta. Tähän mennessä he ovat testanneet CBD-öljyä traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvässä ahdistuneisuudessa ja unettomuudessa.
CBD:stä saattaa olla apua kaamosmasennustapausten hallinnassa, mutta erityisesti asiaan keskittyneitä tutkimuksia on liian vähän, jotta niistä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä.
KANNABIS JA MASENNUS: MONIMUTKAINEN VUOROVAIKUTUSSUHDE
Vaikka akuutti altistuminen THC:lle voi boostata dopamiinien vapauttamista, voi krooninen altistus latistaa dopaminergista järjestelmää. Pitkäaikainen kannabiksen käyttö voi vähentää aivojen dopamiinivastetta ja mahdollisesti johtaa alentuneisiin palkitsemis- ja motivaatiotunteisiin.
Kuten jo mainitsimme, ei kannabis ole pelkkää THC:tä. Myös CBD:n vaikutuksia mielialaan tutkitaan. Lisäksi tutkijoilla on vielä tutustuttavanaan yli 100 muutakin lajikkeen kannabinoidia. Järkevin toimintamenetelmä on keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tutustu näihin lajikkeisiin, jos haluat kokeilla kannabiksen vaikutuksia.
- https://web.archive.org/web/20240101151608/https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/254610/WHO-MSD-MER-2017.2-eng.pdf
- Late-Life Depression, Hippocampal Volumes, and Hypothalamic-Pituitary-Adrenal Axis Regulation: A Systematic Review and Meta-analysis https://web.archive.org
- https://web.archive.org/web/20240101151608/https://jeb.biologists.org/content/215/8/1331?sid%3D739917de-aaf2-469d-9f3a-ab04329720b7=
- The mesolimbic dopamine reward circuit in depression - PubMed https://web.archive.org
- Reversal of dopamine D(2) receptor responses by an anandamide transport inhibitor https://web.archive.org
- The effects of Δ9-tetrahydrocannabinol on the dopamine system | Nature https://web.archive.org
- A naturalistic examination of the perceived effects of cannabis on negative affect - ScienceDirect https://web.archive.org
- Cannabidiol enhances anandamide signaling and alleviates psychotic symptoms of schizophrenia - PMC https://www.ncbi.nlm.nih.gov
- Wired to run: exercise-induced endocannabinoid signaling in humans and cursorial mammals with implications for the ‘runner’s high’ | Journal of Experimental Biology | The Company of Biologists https://journals.biologists.com
- https://www.researchgate.net/profile/Ethan-Russo/publication/7507851_Agonistic_Properties_of_Cannabidiol_at_5-HT1a_Receptors/links/02e7e518a5fb6f1904000000/Agonistic-Properties-of-Cannabidiol-at-5-HT1a-Receptors.pdf
- Antidepressant-like effects of cannabidiol in mice: possible involvement of 5-HT1A receptors - PubMed https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
- Cannabidiol induces rapid-acting antidepressant-like effects and enhances cortical 5-HT/glutamate neurotransmission: role of 5-HT1A receptors - PubMed https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
- Neural basis of anxiolytic effects of cannabidiol (CBD) in generalized social anxiety disorder: a preliminary report - PubMed","//www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5101100/ https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov