Milloin siirtyä vegetatiivisesta vaiheesta kukkimisvaiheeseen

Jos olet juuri alkanut opiskelemaan kannabiskasvien omituista maailmaa, olet todennäköisesti jo tietoinen siitä, että ne siirtyvät elämänsä aikana vegetatiivisen kasvun vaiheesta kukkimisvaiheeseen. Ja vaikka olisit jo perillä tästä muutoksesta, saatat silti haluta tietää enemmän tästä elintärkeästä siirtymävaiheesta. Sen optimaalisen hetken määrittäminen, jona siirtää kannabiskasvit vegetatiivisesta vaiheestaan kukkimisvaiheeseen, on ensiarvoisen tärkeää ja päätös, joka voi merkittävästi vaikuttaa kasvin terveyteen sekä lopullisen sadon laatuun.

Monet kasvattajat painiskelevat kysymysten kanssa, jotka liittyvät muun muassa ideaaliin vegetatiivisen vaiheen viikkomäärään, tarpeelliseen nivelten kehittymiseen ja siihen, onko kukkimisen aloittamiselle olemassa standardisoitua lähestymistapaa vai ei. Tässä artikkelissa pyrimme vastaamaan näihin kysymyksiin ja tarjoamaan kattavan yleiskuvan tärkeistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tähän perustavanlaatuiseen vaiheeseen.

Mistä vegetatiivisesta vaiheesta kukkimisvaiheeseen siirtymisessä on kyse?

Kaikki kypsiksi kasvavat kannabiskasvit siirtyvät vegetatiivisesta vaiheesta kukkimisvaiheeseen jossain kohtaa elämäänsä. Jotkut niistä tekevät sen luonnollisena reaktiona auringossa ololle, kun taas toiset tekevät sen automaattisesti geneettisesti koodatun sisäisen kellon mukaan. Toiset, sisällä kasvatetut yksilöt, vaativat apuamme tehdäkseen tämän muutoksen.

Tiede siirtymän takana

Vegetatiivisesta kasvusta kukkimisvaiheeseen siirtyminen on prosessi, jonka määrittää pääosin valojakso eli se määrä valoisia ja pimeitä tunteja, joille kasvi päivittäin altistuu. Tässä ovat poikkeuksena autoflower-kasvit, jotka sisältävät ruderalis-geenejä.

Hallituissa ympäristöissä, kuten sisäkasvatusprojekteissa, käynnistää valojaksoisten kasvien kukkimisen valojakson muuttaminen siten, että valot ovat päällä 12 tuntia ja pois päältä 12. Luonnossa kannabiskasvit alkavat tuottaa kukkia päivänvalotuntien pudottua alle 12:een. Tämä muutos valossa viestittää kasveille kesän loppumista ja saapuvaa talvea, jonka tuoma kylmyys tappaisi kasvit. Näin ollen ne siirtyvät tässä kohtaa kukkimisvaiheeseen, jolloin naaraskasvit tuottavat kukkia (ja siemeniä) ja uroskasvit puolestaan siitepölypusseja. Näistä uudet kannabiskasvit saavat alkunsa.

Naaraskasvien kuollessa kukat kuivuvat ja juuri muodostuneet siemenet putoavat alla olevaan maahan, josta ainakin osa toivon mukaan itää seuraavana keväänä.

Indica vs. sativa vs. ruderalis: kuinka geenit vaikuttavat siirtymään

Genetiikka on merkittävässä roolissa siinä, kuinka kannabiskasvit reagoivat muutoksiin valojaksossa. Autoflower-lajikkeet – johdettuja Cannabis ruderaliksesta – eivät tarvitse mitään muutoksia valon kestossa alkaakseen kukkia. Ne kukkivat automaattisesti ikänsä mukaan. Tämä johtuu siitä, että ne ovat alun perin peräisin Siperian pohjoisosista sekä sitä ympäröiviltä alueilta, jossa valotasot (kuten meillä täällä Suomessakin) ovat hyvin korkeat koko kesän, kunnes talvi saapuu nopeasti. Tämän vuoksi näiden alueiden kasvit mukautuivat kukkimaan automaattisesti sen sijaan, että olisivat riippuvaisia valotasoista. Moderneissa kannabislajikkeissa tämä geneettinen ominaisuus on valjastettu luomaan lyhytikäisiä, mutta jykeviä kannabislajikkeita. Niitä ei tarvitse manuaalisesti siirtää kukkimisvaiheeseen – ne tekevät sen itse.

Mitä valojaksoisiin indica- ja sativa-lajikkeisiin tulee, täytyy ne molemmat vaihtaa manuaalisesti kukkimaan sisätiloissa. Ulkona ne puolestaan kukkivat luonnostaan silloin, kun luonto kertoo sille olevan aika. Indica- ja sativa-genetiikoilla on kuitenkin joitain merkittäviä eroavaisuuksia, mitä kukkimiseen siirtymiseen tulee.

Indica-lajikkeet tapaavat saavuttaa kukkimisvalmiuden nopeammin kuin sativat, ja usein ne vaativat lyhyemmän vegetatiivisen ajanjakson saavuttaakseen ideaalin muotonsa ja kokonsa. Tämä johtuu siitä, että indicat ovat yleisesti ottaen kotoisin kylmemmistä maailman kolkista, kun taas sativat suosivat trooppisia alueita, jossa ne voivat rauhassa ottaa aikansa. Kuitenkin rajoitetuissa tiloissa tai silloin, kun toivotaan nopeampia jaksoja, on sativa-lajikkeiden vegetatiivisen vaiheen lyhentäminen mahdollista, joskin se tapahtuu mahdollisesti sadon koon kustannuksella.

Milloin vaihtaa 12/12-valojaksoon

Valojaksoisten lajikkeiden kohdalla 12/12-valojaksoon vaihtaminen on elintärkeää kukkimisvaiheen alkamisen stimuloimiseksi. Alla pyrimme käymään läpi, milloin tämä muutos tehdään. Loppujen lopuksi se riippuu tekijöistä, jotka liittyvät tiettyyn lajikkeeseen, kasvatustilaan ja vaatimuksiisi.

Valmistautuminen siirtymään vegetatiivisesta vaiheesta kukkimiseen

Kunnollinen valmistautuminen voi merkittävästi helpottaa muutosta vegetatiivisesta vaiheesta kukkimisvaiheeseen, parantaen kasvin reagoivuutta ja yleistä sadon määrää ja laatua. Valmistautuminen ei vaadi paljoa työtä, mutta maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, joten tätä vaihetta ei kannata hoitaa puolivillaisesti.

• Järjestä valaistuksesi

Valaistusjärjestelmän säätäminen sopivaksi kukkimisvaiheeseen ei sisällä ainoastaan valojakson muuttamista. Tämän lisäksi täytyy myös varmistaa, että valon voimakkuus ja spektri mahdollistavat vahvojen kukkien kehityksen.

Jos käytät LED-kasvatusvaloja (joita suosittelemme), on tämä vaihe melkoisen yksinkertainen. Hyvälaatuisissa valoissa on mitä todennäköisimmin omat asetuksensa vegetatiiviselle vaiheelle ja kukinnalle. Vegetatiivinen asetus säteilee enemmän sinistä valoa, muistuttaen kevään ja kesän valaistusolosuhteita, kun taas kukkimisasetus säteilee enemmän punaista valoa, joka muistuttaa kasveja myöhäiskesän ja syksyn olosuhteista. Muut valotyypit, kuten HID-valot tarjoavat vegetatiiviselle vaiheelle (metallihalidi) ja kukkimiselle (suurpainenatrium) omistettuja lampputyyppejä.

• Vaihda kukkimisravinteisiin

Kasvin siirtyessä vaiheesta toiseen se tarvitsee eri pitoisuuksia ravinteita. Fosfori ja kalium ovat tärkeämpiä kukkimisen aikana ja auttavat kasvia kehittämään vahvoja ja terveitä kukkia. Typpeä puolestaan tarvitaan vähemmän. Kukkimisravinteet sisältävät tarpeelliset mittasuhteet, joten kasvattajan tehtäväksi jää ainoastaan noudattaa ohjeita.

Vertailun vuoksi, eri vaiheiden NPK (typpi, fosfori, kalium) -suhteet ovat seuraavat:

• Vegetatiivinen vaihe: 3:1:1
• Kukkimisen alku: 1:3:2
• Kukkimisen loppu: 0:3:3

• Venymisen hallinta

Kasvin pituussuuntaisen venymisen hallinta tekniikoilla, kuten karsinnalla ja valon voimakkuuden säätämisellä, voi auttaa säilyttämään kasvin koon kompaktina ja hallittavana. Tämä voidaan saavuttaa myös käyttämällä kasvunohjausmenetelmiä.

Kaikkia venymisen hallintakeinoja suositellaan käytettäväksi ennakoiden, ennen kuin kasvi itse asiassa alkaa venähtää pituussuunnassa. Toimiin ryhtyminen vasta venymisen tapahduttua ei koskaan ole optimaalista. Lisäksi, jos toimesi ovat sellaisia, jotka aiheuttavat kasville stressiä, täytyy sinun antaa sille lisää aikaa vegetatiivisessa vaiheessa, ennen kuin siirrät sen kukkimisvaiheeseen.

• Ilmankosteuden taltuttaminen

Kukkimisvaiheessa ilmankosteuden täytyy usein olla alhaisempi, jotta voidaan välttyä homeelta ja varmistaa optimaalinen haihtuminen, mikä on ensiarvoisen tärkeää ravinteiden oton ja kasvun kannalta. Ilmankosteus voidaan pitää alhaisena tuulettimen ja/tai täyden ilmastointijärjestelmän avulla. Paikallaan olevasta ilmasta tulee kosteampaa ja se edistää erilaisten taudinaiheuttajien viihtymistä kasvatusprojektisi alueella. Hyvän järjestelmän avulla kosteuden hallinnan tulisi olla suhteellisen helppoa.

• Karsiminen

Karsiminen voi parantaa valon ja ilmavirran pääsyä alemmille oksille, mikä edesauttaa tasaisempaa budien kehitystä ja vähentää kosteuden kertymiseen liittyvien ongelmien riskiä. Tämä tekniikka on hyväksi kukkimisvaiheeseen valmistauduttaessa sekä erittäin hyödyllinen itse kukkimisvaiheen aikana, sillä se voi auttaa uudelleen ohjaamaan energiaa budien tuotantoon.

Virheet, joita välttää siirtäessä kannabiskasveja vegetatiivisesta vaiheesta kukintaan

Alta löydät yleisimpiä virheitä, joihin kasvattajat syyllistyvät siirtäessään kasvinsa vegetatiivisesta vaiheesta kukkimisvaiheeseen.

• Liian paljon tai liian vähän valoa

Juuri oikean valomäärän tarjoaminen kasveille on äärimmäisen tärkeää – mikä on tietysti itsestään selvä asia. Liian vähäinen valo voi johtaa harvoihin ja ilmaviin budeihin, kun taas liiallinen valo voi aiheuttaa kasveille tarpeetonta stressiä, mikä johtaa ongelmiin, kuten lehtien vaalenemiseen tai lämpöstressiin.

Valaistuksen säätämiseen oikeanlaiseksi tarvitaan kaksi vaihetta. Ensinnäkin, sinulla täytyy olla oikeanlaiset valot – sellaiset, jotka ovat tarpeeksi tehokkaat ja säteilevät oikeaa valon spektriä. Nämä ominaisuudet löytyvät laadukkaista kasvatusvaloista. Toiseksi (ja tämä on enemmänkin kiinni itse kasvattajasta), täytyy valot asetella oikein. Jos ne ovat liian lähellä kasvia, ovat ne liian vahvat. Liian kaukana sijaitsevat valot ovat puolestaan liian heikot.

LED-valot voi asetella melko lähelle kasvia, sillä se polttaa tai vaalentaa niitä epätodennäköisemmin. Niiden tulisi kuitenkin olla tarpeeksi kaukana, jotta valo leviää riittävän laajalle. Tarvittavat etäisyydet eroavat hieman eri mallien välillä, joten tarkasta valmistajan ohjeet siihen, kuinka omasi tulisi asemoida.

HID-valot aiheuttavat suuremman vaaran, mitä kasvin vaalenemiseen ja polttamiseen tulee. Nämä tulisi sijoittaa 25–55 cm:n päähän riippuen wattimäärästä.

• Liiallinen typen määrä

Siirtymävaiheen aikana on erityisen tärkeää vähentää typen määrää, puolestaan fosforin ja kaliumin määriä lisäten. Jos tämän ravintoaineiden suhteen säätämisen jättää tekemättä, tulee samaan aikaan sekä yliravitsemaan että aliravitsemaan kasviaan. Kasvi tulee samalla olemaan ravinnepalon tai ravinnelukon vaarassa liiallisesta typen saannistaan johtuen, mutta tuottamaan myös vajavaisia kukkia, johtuen kaliumin ja fosforin puutoksesta. Muista siis säätää ravinteiden suhdetta!

• Vaiheesta toiseen siirtyminen liian aikaisin tai liian myöhään

Siirtymävaiheen ajoittaminen on elintärkeää sadon ja tehokkuuden maksimoimiseksi. Jos kasvit siirtää kukkimisvaiheeseen liian aikaisin, eivät ne välttämättä ole tarpeeksi kypsiä kukkiakseen optimaaliseksi. Liian myöhäinen siirtymä voi puolestaan aiheuttaa sen, että kasvit kasvavat liian suuriksi tai tuhlaavat energiaa tarpeettomaan vegetatiiviseen kasvuun.

Siirtymän oikea ajankohta riippuu tilan koosta, toivotusta kokonaiskasvuajasta, kasvatettavien lajikkeiden ominaisuuksista sekä toivotusta kokonaissadosta.

Mitä tehdä, jos kasvit eivät reagoi

Joskus huolimatta parhaista yrityksistämme, eivät kasvit siirry vaiheesta toiseen sulavasti. Jos näin pääsee käymään, kannattaa kasvatusolosuhteitaan tarkastella. Lisäksi voit tutustua seuraaviin aiheelle omistamiimme artikkeleihin lisätietoa saadaksesi:

• • Sisäkasvatuksen vianetsintä: Mitä tehdä, jos kannabis ei kuki sisäkasvatuksessa
• • Ulkokasvatuksen ratkaisut: Kannabiksen pakkokukittaminen ulkona

Kannabiksen kasvatus: onnistu siirtymässä

Kattavalla ymmärrykselläsi siirtymävaiheesta vegetatiivisen vaiheen ja kukkimisvaiheen välillä, olet entistä paremmin valmistautunut hallitsemaan kasvatusprojektiasi ja saamaan optimaalisia tuloksia. Voit tehokkaasti parantamaan kasvisi terveyttä ja maksimoimaan satosi hienosäätämällä kasvatustekniikoitasi perustuen kasvien genetiikkaan, kasvatustilan ominaisuuksiin sekä yksittäisten kasvien tarpeisiin. Jousta tarpeen mukaan, pidä kasvejasi tarkasti silmällä ja ole valmis muuttamaan lähestymistapaasi kasviesi kehittyessä.