Kuinka ehkäistä ja korjata kaikki kannabiksen ravinnepuutokset

Ravinnepuutokset: kuinka ehkäistä ja korjata ne.

Aivan kuten me, myös kannabiskasvit tarvitsevat monipuolista ja terveellistä ravintoa selvitäkseen ja kukoistaakseen. Ne tarvitsevat juuri oikean määrän ravinteita ylläpitääkseen tärkeitä elintoimintojaan. Jos yksikin palapelin palanen uupuu, vaikuttaa se satoon ja hidastaa kasvuvauhtia.

Onneksi kannabiskasvi on melkoisen hyvä viestittämään tarpeistaan. Jos ravinnepuutos iskee, lähettää se usein signaalin lakastuen, muuttaen väritystään tai käpertäen lehtiään tarkoituksenaan ilmoittaa kasvattajalleen, mitä se tarvitsee.

Ennen kuin siirrymme keskustelemaan siitä, kuinka ehkäistä ja hoitaa kutakin ravinnepuutosta, on muutama asia, jotka tulee käydä läpi.

Makro- vs. mikroravinteet

Makroravinteet ovat mineraaleja, joita kannabiskasvit tarvitsevat suurina määrinä. Näihin lukeutuvat typpi, fosfori ja kalium. Aivan kuten rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit toimivat ihmisen ruokavalion kulmakivinä, tarvitsee kannabis tiettyjä tärkeitä mineraaleja suurina pitoisuuksina voidakseen suorittaa elintärkeitä toimintoja.

Mikroravinteet ovat mineraaleja ja ainesosia, joita tarvitaan huomattavasti pienempiä määriä. Siitä huolimatta ne ovat aivan yhtä tärkeitä kasvin terveyden kannalta. Näihin kuuluvat muun muassa rauta, sinkki, rikki ja boori. Ne ovat kuin ihmisruokavalion mineraalit ja vitamiinit. Emme tarvitse niitä paljoa, mutta jos emme saa niitä lainkaan, ei kestä kauaakaan, kunnes alamme voimaan huonosti.

Liikkuvat vs. liikkumattomat ravinteet

Kun kasvattaja tietää eron liikkuvien ja paikallaan pysyvien ravinteiden välillä, kykenee hän määrittämään puutostiloja entistä tarkemmin.

Liikkuvat ravinteet ovat mineraaleja, joita voidaan kuljettaa pitkin kasvia alueille, jotka tarvitsevat niitä eniten. Esimerkiksi vanhempiin aurinkolehtiin varastoitunutta fosforia voidaan ohjata uuteen kasvustoon puutostilan sattuessa. Tästä syystä liikkuvan ravinteen puutoksen huomaa ensin vanhemmassa kasvustossa.

Liikkumattomat ravinteet pysyvät lukittautuneina paikoilleen, eivätkä kasvit kykene siirtämään niitä paikasta toiseen. Jos kasvi alkaa kärsiä esimerkiksi sinkin puutoksesta, näkyy tämä ensin uudemmassa kasvustossa, sillä kasvi ei kykene sijoittamaan mineraalivarantojaan uudelleen.

PH:lla on merkitystä

Kasvatusalustasi kykenee säilyttämään kaikkia kasvisi tarvitsemia ravinteita, mutta kasvisi ei pääse käyttämään niitä, jos pH-tasapaino ei ole kunnossa. Kannabiskasvit kukoistavat mullassa, jonka pH-arvo on 6,0:n ja 6,5:n välillä. Jos luku on yhtään alhaisempi tai korkeampi, on kasvin juurilla vaikeuksia ottaa tärkeitä ravinteita maaperästä. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä ravinnelukko. Rutiininomaiset huuhtelut voivat estää tätä tapahtumasta. Pidä silmällä mullan arvoja käyttämällä pH-mittaria. Voit myös muuttaa kasvatusalustasi pH:ta käyttämällä näitä tekniikoita.

Luonnonmukaisuus kunniaan

Edistysaskeleet maaperätieteessä ovat osoittaneet, että ritosfääri (juurialue) pursuaa elämää. Alueella työskentelee kompleksi mikro-organismien verkosto yhteistyössä juuriston kanssa. Maaperä tarvitsee optimaalisen bakteerien ja sienten tasapainon kyetäkseen hajottamaan orgaanista ainesta ja vapauttamaan ravinteita kasvien käytettäväksi.

Keskittyminen kompostointiin ja elävän maaperän rakentamiseen tarjoaa pitkäaikaisen ravinnepuutosten ehkäisykeinon ja tukee ritosfäärin biodiversiteetin kukoistusta. Tällainen hyödyllinen elävä aines saa sadot kasvamaan entistä suuremmiksi.

Kasvattajat voivat myös ryhtyä suorempiin toimiin lyhyellä tähtäimellä. Lehtisumutus voi toimia pikaratkaisuna, kun kasvit ovat vailla joitain ravinteita. Tällainen menetelmä ohittaa juuriston ja ravinteet imeytyvät suoraan lehtien kautta.

Kuinka ehkäistä ja ratkaista ravinnepuutokset

Alla on lista keskeisistä ravinnepuutoksista, joista kasvisi saattaa kärsiä, sekä ohjeet niiden ehkäisyyn ja hoitamiseen.

Typpi

Liikkuva makroravinne typpi on merkittävässä osassa fotosynteesiä ja elintärkeiden kasviproteiinien muodostusta. Typin puutos voi johtaa vanhempien lehtien kellastumiseen ja putoamiseen, lopulta tapahtuvaan koko kasvin värin muuttumiseen ja pienempiin satoihin.

Fosfori

Myös fosfori toimii kannabiskasvin makroravinteena. Se on liikkuva ravinne, joten kasvit voivat ohjata mineraalivarantoja alueille, jotka kaipaavat sitä eniten. Fosforilla on merkittävä osa foto- ja proteiinisynteesissä ja se on lisäksi yksi DNA:n ensiarvoisen tärkeistä rakenneosista. Fosforin puutos voi näyttäytyä punaisina/violetteina varsina, lehtien ruskeina pilkkuina ja lehtien kuivuutena.

Kalium

Kalium: kolmas ja viimeinen makroravinne. Se auttaa säätelemään hiilidioksidin ottoa ja osallistuu fotosynteesiin. Liikkuva ravinne edesauttaa myös adenosiinitrifosfaatin eli ATP:n (solutason energiayksikkö) tuotantoa. Kaliumin puutostila ilmenee ruskeina ja keltaisina lehtien kärkinä ja reunoina, kipristyneinä lehtinä ja venymisenä.

Kalsium

Tämä liikkumaton ja kasvin terveyden kannalta elintärkeä mikroravinne auttaa pitämään kasvin soluseiniä kasassa. Kalsiumin puutos voi saada aikaan sen, että uusi kasvusto, juurikärjet ja nuoret lehdet, muodostuvat vääränlaisiksi ja vääntyvät.

Rikki

Vaikka tätä tärkeää liikkumatonta ravinnetta tarvitaankin hyvin pieninä pitoisuuksina, osallistuu se silti elintärkeiden entsyymien ja proteiinien muodostukseen. Rikin puutos johtaa uuden kasvuston kellastumiseen ja lehtien alapintojen värjäytymiseen.

Magnesium

Fotosynteesi ei olisi ilman tätä liikkuvaa mikroravinnetta mahdollista. Mineraali sijaitsee klorofyllimolekyylin keskellä ja mahdollistaa valon imeytymisen. Magnesiumin puutos johtaa vähäisempään kasvuun, eikä kasvin ulkonäkökään mairittele. Lehdet kellastuvat, kuivuvat ja muuttuvat lopulta ruskeiksi.

Rauta

Rauta on elintärkeässä osassa klorofyllin muodostumista. Tämä alkuaine muodostaa myös osan useista entsyymeistä ja joistain tärkeistä pigmenteistä. Yleisesti ottaen tämä liikkumaton mikroravinne auttaa kasveja suorittamaan aineenvaihdunta- ja energianmuodostusprosesseja. Jos kasvisi kärsii raudan puutteesta, huomaat uuden kasvuston kasvin yläosassa värjäytyvän kirkkaan keltaiseksi.

Mangaani

Mangaani ei saa paljoa huomiota kannabiskasvatuksen maailmassa. Tämä liikkumaton mikroravinne on kuitenkin ensiarvoisen tärkeässä osassa kannabiksen fysiologiaa. Se edistää fotosynteesiä, soluhengitystä, typen assimilaatiota sekä juurisolujen venymää ja suojelee juuria huonoilta mikrobeilta.
Manganeesin puutos näyttäytyy vaaleanvihreänä värityksenä uuden kasvuston tyven lähellä. Lopulta tämä laajenee kärkiin ja myös ruskeita pisteitä alkaa ilmaantua.

Boori

Boori toimii yhteistyössä kalsiumin kanssa eheyttäen kasvin soluseiniä ja auttaen solunjakautumisessa. Kasvattajat pitävät tästä liikkumattomasta ravinteesta, sillä se edesauttaa pölytysprosessia. Boorin vähyys johtaa puutosoireisiin, kuten nestejännityksen puutteeseen, alentuneeseen hedelmällisyyteen, huonoon vegetatiiviseen kasvuun ja meristeemin eliminoitumiseen. Uusi kasvusto vääntyy, sokerilehdet lakastuvat ja lehtiin ilmestyy kellertävän ruskeita värimuutoksia.

Molybdeeni

Molybdeeni on yksi vähemmän tunnetuista ravinteista. Se osallistuu kahden sellaisen ensiarvoisen tärkeän entsyymin muodostamiseen, jotka muuttavat nitraatin nitriitiksi ja sitten ammoniakiksi. Kasvit käyttävät ammoniakkia valmistaakseen aminohappoja, joista tulee lopulta proteiineja. Jos kasvisi kärsii molybdeenin puutteesta, alkaa sen uuden kasvuston reunoilla näkyä punaisia ja vaaleanpunaisia värimuutoksia. Myös lehdet alkavat kellastua ja niihin tulee pilkkuja. Molybdeenin puute on onneksi melko harvinainen.

Sinkki

Kasvit eivät tarvitse paljoakaan sinkkiä, mutta jos ne eivät saa sitä lainkaan, ne sairastuvat. Sinkki muodostaa osia proteiineista, solukosta ja kasvuhormoneista. Liikkumaton mikroravinne säätelee myös entsyymien toimintaa ja tasapainottaa DNA:ta ja RNA:ta. Mitä tapahtuu, jos kasvi ei saa tarpeeksi sinkkiä? Puutosoireet ilmenevät hidastuneena uutena kasvustona, pienempinä nivelten välisinä etäisyyksinä sekä kipristyneinä ja kellastuneina lehtinä. Lopulta uusissa lehdissä alkaa myös näkyä kellastumista ja ruosteen värisiä kärkiä.