Kannabis ja vedenlaatu - osa 2: EC ja ppm

Vesi on elämän perusta. Tämä pätee myös kannabikseen, joka on riippuvainen vedestä monien toimintojen osalta. Edellisessä veden laatua käsittelevässä blogissamme kerroimme, miksi vesi on tärkeää ja miten pH voi vaikuttaa moniin kasvattamisen osa-alueisiin. Tänään käsittelemme hieman yksityiskohtaisemmin ppm:ää ja EC:tä. Molemmat ovat kannabiksen kasvatuksen edistyneempiä osa-alueita, jotka on otettava huomioon, ja niiden ymmärtäminen auttaa viemään taitosi uudelle tasolle. Vaikka nämä tiedot ovatkin tärkeitä aloittelijalle, ne eivät ole välttämättömiä kasvattamisen kannalta. On täysin mahdollista saada hyviä tuloksia myös ilman niitä, mutta toisaalta niistä on taatusti myös apua.

Kuinka mitata ravinnepitoisuuksia

Ymmärtääksesi maaperäsi ravinnepitoisuutta, tulee sinun testata sekä pH-, ppm- että EC-arvot valumavedestä.

PPM: Lisää joka kerta oikea määrä ravinteita

Ppm mittaustapa, joka antaa sinulle viitteitä kasvualustassasi olevien ravinteiden määrästä. Tämä on erittäin tärkeää, koska se auttaa sinua säätämään ravinnemääriä ja antaa sinulle mahdollisuuden välttää yli- tai aliruokintaa. Ppm:n mittaaminen on yksinkertaista, ja se voidaan tehdä useimmilla TDS-mittareilla.

Miten hallita valumavesien EC:tä

EC eli sähkönjohtavuus on toinen mittaustapa, joka auttaa meitä määrittämään kasvualustassa olevien ravinteiden määrän. Mitä enemmän ravinteita kasvualustassa on, sitä korkeampi on valumavesien EC-lukema. EC:n mittaaminen on yksinkertaista Hanna Instrumentsin DiST 4 -taskukonduktiomittarilla. Muista mitata valumavesi säännöllisesti, jotta tiedät, milloin ja kuinka paljon sinun tulee ruokkia kasvejasi.

Kuinka tulkita valumaveden tuloksia

Saadaksesi selkeän kuvan siitä, kuinka paljon ravinteita kasvisi saavat, on sinun mitattava sekä ravinneliuoksen/säiliön (jos käytät vesiviljelyä) että valumavesien ppm- tai EC-arvot. Ihannetapauksessa valuma-aineen ppm- tai EC-lukeman pitäisi aina olla alhaisempi, mikä osoittaa, että kasvisi ottavat ravinteita, kun syötät niitä. Jos ppm/EC-lukemat ovat erittäin alhaiset valumavesissäsi, tulee sinun lisätä ravinteiden määrää.

Jos ppm/EC-lukemissa ei tapahdu muutoksia ravinteiden ja valumavesien välillä, tarkoittaa se sitä, että kasvit eivät ota ravinteita kunnolla. Tämä johtuu yleensä pH-arvon noususta tai laskusta.

Jos ppm/EC-lukema on korkeampi valumavesissä kuin ravinneliuoksessa, on juurten ympärille todennäköisesti kertynyt suolaa. Kun ruokit kasveja, tämä kertymä liukenee hitaasti takaisin valumaveteen, mikä nostaa ppm/EC-lukemia. Ongelman korjaamiseksi kannattaa käyttää entsymaattista puhdistusainetta kasvisi juurten puh distamiseen. Puhdistusaineet poistavat kaikenlaiset ravinnekertymät, ja ne voidaan sekoittaa suoraan veteen. Vaihtoehtoisesti voit myös käyttää suodatettua, pH-neutraalia vettä juurien huuhteluun. Muista vain, että tämä prosessi vaatii useita toistoja.

PPM & EC

Ppm:n tunteminen auttaa sinua välttämään mahdollisen palamisen, sillä sen avulla tiedät, milloin ja miten sinun on säädettävä veteen lisättävien ravinnemineraalien määrää. Kannabis nauttii 500-600 ppm:stä kloonauksen jälkeen, 800-900 ppm:stä kasvuvaiheessa ja 1000-1100 ppm:stä kukinnan aikana. Jos siis tiedät vetesi mineraalipitoisuuden ennen ravinteiden sekoittamista, voit välttää stressin aiheuttamisen sinulle ja kasveillesi. DWC-kasvattajille (vesiviljely) on tärkeää tietää säiliöveden tila, koska mineraalit voivat loppua, kun vedenpinta laskee.

Markkinoilla on monia antureita, laitteita ja mittareita, jotka kaikki pystyvät mittaamaan ppm:ää. Yleisin on TDS-mittari (liuenneiden aineiden kokonaismäärä). Se, mitä valitset, riippuu budjetistasi ja halustasi olla tekninen nörtti kasvattamisen suhteen. Useimmilla mittareilla on 3500:n mittausalue, joka on kaikki mitä tarvitset kannabiksen mittaamiseen. Jos kuitenkin pidät ylilyönneistä, jotkin mittarit lukevat jopa 9999:ään asti.

1. Kun olet kalibroinut TDS-mittarisi, käynnistä se, varmista, että sen lukema on nolla, ja laita se veteen, jonka haluat testata - ja siinä on ppm-lukemasi. Jos käytät käänteisosmoosivettä, lukeman tulisi olla 0-10 ppm, koska se on täysin mineraalivapaata.
2. Jos käytät vesijohtovettä, lukeman pitäisi olla noin 50-300 ppm EU:n alueella.
3. Jos kaupunkisi vesijohtoverkosto on vanha tai käytät kalkkikivikerrostumista peräisin olevaa kaivovettä, lukema voi olla jopa 500-700 ppm mineraalien kertymisen vuoksi.
4. Jos vesilukema on yli 500 ppm, sinun on tehtävä asialle jotakin, sillä se kilpailee tilasta ravinteiden kanssa ja sulkee pois ne, joita haluat kannabiksen käyttöönsä ottavan. Sinun on joko hankittava ravinteita, jotka on suunniteltu käytettäväksi kovavesialueilla, tai käsiteltävä vetesi hiilisuodattimien, tislauksen tai käänteisosmoosin avulla.

Johtokykymittari

Johtokykymittari

5/5 (9)

Osta Johtokykymittari

Teknisten tietojen saaminen EC:n ja ppm:n kanssa

Tässä vaiheessa asiat muuttuvat teknisiksi.

EC eli sähkönjohtavuus mittaa vesinäytteen suolapitoisuutta.

Suolainen vesi johtaa sähköä paremmin kuin puhdas tai käänteisosmoosivesi, koska siihen on liuennut enemmän ioneja, ja näin ollen liuoksen johtavuus kasvaa. Arvot voidaan mitata mikrosiemeneinä senttimetriä kohti (µS/cm) tai milisiemeneinä senttimetriä kohti (mS/cm) EC-mittarista riippuen.

Jos vesi on liian suolaista, se voi vaikuttaa kasveihisi kahdella tavalla. Se saattaa lisätä yksittäisten ionien myrkyllisyyttä juuristossa ja lisätä osmoottista painetta juurissa, mikä estää ravinteiden imeytymistä.

PPM mittaa veden yleistä mineraalipitoisuutta riippumatta siitä, mitä nämä mineraalit ovat.

Tarkat ppm-lukemat saadaan haihduttamalla vesinäyte varovasti ja analysoimalla jäljelle jäävä jäännös. Natriumkloridia lukuun ottamatta suurinta osaa muista mineraaleista ei juuri esiinny luonnossa esiintyvässä vedessä, eikä niistä ole todellista huolta. Nämä mineraalit ovat yleensä pieniä määriä kalsiumkarbonaattia, magnesiumia ja mikrojäämiä useista muista alkuaineista.

Paikallisen vesilaitoksen sivuilta löydät yleensä tarkan mineraalianalyysin paikallisen vetesi fyysisistä ja kemiallisista ominaisuuksista.

On olemassa muunnoksia mikrosiemensiä senttimetriä kohti miljoonasosiksi ja takaisin, mutta useimmat mittarit tekevät nämä muunnokset puolestasi.

Orgaanisella maaperällä ja ulkokasvattajilla on etulyöntiasema ppm:n ja EC:n suhteen. Mikro-organismit nimittäin tarjoavat luonnollisen puskurin, joka auttaa suojaamaan kasvia ppm:n tai EC:n vaihteluilta, joten kastelussa on enemmän virhemarginaalia.

Älä kuitenkaan koskaan ole ylimielisyyteen. Tarkista aina veden laatu, myös jokien ja purojen veden kohdalla. Koskaan ei voi tietää, mitä epäilyttävää tai myrkyllistä sadeveden mukana voi kulkeutua ylävirran suunnasta.

Lisää vedenlaatuvinkkejä

• Kuka uskoo sadeveden olevan neutraalia? Se on yleinen harhaluulo, sillä sadevesi on itse asiassa lievästi hapanta. Hiilidioksidi liukenee sateeseen ja tekee siitä heikosti happaman, jonka pH on noin 5,6. Älä kuitenkaan huoli, sillä kun vesi on istunut jonkin aikaa säiliössä, padossa tai altaassa, se vapauttaa hiilidioksidia ja tasapainottuu tasolle 7. Oletko koskaan huomannut, miksi kasvit kasvavat hullun lailla sateen jälkeen? Ilmiö johtuu tästä.
• Kun laitat vetesi käänteisosmoosisuodattimen läpi, se tekee vedestäsi täysin mineraalivapaan. Älä koskaan käytä tätä vettä muokkaamattomana kasvien huuhteluun tai lehtisuihkuna. RO vedestä poistuu myös kasveillesi tärkeitä ravinteita, erityisesti kalsiumia ja magnesiumia. Merkitse pullot selvästi.
• Laita hanoihin ilmastimet. Jos täytät astian letkulla, anna veden vaahdota ja kuplia hapettaaksesi sitä.
• Kylmissä ilmastoissa yritä pitää vesi 25 °C:n lämpötilassa.

Siinä se! Vesiasiat voivat muuttua melko teknisiksi, joten älä huoli, jos niiden ymmärtäminen kestää jonkin aikaa. Aktiivinen työskentely parhaan mahdollisen vedenlaadun varmistamiseksi auttaa minimoimaan mahdolliset kasvuun liittyvät ongelmat ja antaa sinulle työkalut menestyksen maksimoimseen. Mitä enemmän tiedät, sen paremmin kasvatat!