.
Kannabiksen home: tunnistaminen, ehkäisy ja hoito
Vaikka saatat nähdä hyönteisiä ja jyrsijöitä kannabiskasviesi kimpussa, eivät ne kuitenkaan ole ainoita otuksia, jotka saattavat mutustaa pilveäsi. Nimittäin home, huomattavasti pienempi ja salakavalampi vihollinen pitää myös kannabiksesta. Lue kuinka voit suojella satoasi yleisimmiltä homelajeilta sekä ehkäistä ja hoitaa jo ilmenneet ongelmat.
Kuinka huomata ja hoitaa homeongelma ja estää sitä vahingoittamasta kannabiskasvejasi
Sisällysluettelo:
Kasvatitpa kannabista tai mitä tahansa muuta satoa, aiheuttaa home suuren uhan sekä sisä- että ulkotilojen kasvatusprojekteille. Tämä salakavalan näkymättömästi iskevä vihollinen voi saada nopeasti jalansijaa puutarhassasi pienentäen satoja ja voi jopa tuhota kukkia sadonkorjuun jälkeen. Seuraavaksi luomme katsauksen siihen, mitä home on, esittelemme yleisimmät homelajit, näytämme kuinka estää sen ilmestyminen ja käymme vielä läpi sen, kuinka hoitaa kasvejasi, jos huomaat niissä hometta.
Mitä home on?
Sana "home" tuo todennäköisesti mieleen ikäviä mielikuvia mädäntymisestä ja lahoamisesta. Vaikka home ei totisesti näytä houkuttelevalta kannabiskasveja pilatessaan, on sillä silti yksi perustavanlaatuisimmista tehtävistä koko luomakunnassamme.
Sienityyppi home kattaa alleen suuren ryhmän taksonomisesti monipuolisia lajeja. Kuten muutkin sienet, ne levittäytyvät muodostaen monisoluisen pienten rihmojen (hyyfien) verkoston, muodostaen tiheän kuitumassan, joka tunnetaan myös nimellä sienirihmasto eli myseeli.
Homeilla ei ole ruoansulatusjärjestelmää. Sen sijaan ne erittävät entsyymejä, jotka hajottavat aineita, kuten kasviainesta ja puuta kehonsa ulkopuolella. Näiden ominaisuuksiensa avulla ne toimivat luonnon mahtavina hajottajina. Ne hajottavat jätettä, kasviainesta ja kuolleita eläimiä pienemmiksi hiukkasiksi, palauttaen ne maaperään jatkamaan elämän kiertokulkua.
Mistä home on peräisin
Homeet kuuluvat sienikuntaan ja eriytyivät tämän sukupuun omaksi haarakseen noin 1,5 miljardia vuotta sitten. 100 000 eri lajia, jotka ovat sittemmin ilmestyneet, ovat kukin sopeutuneet omiin ainutlaatuisiin ympäristöihinsä.
Suurimmaksi osaksi home kuitenkin viihtyy kosteuden keskellä ja siirtyy minne tahansa voikin löytääkseen optimaalisimmat olosuhteet. Sama periaate pätee tietenkin myös moniin kasveihin, mutta toisin kuin kasvit, eivät homeet suorita fotosynteesiä. Sen sijaan ne tarvitsevat orgaanista ainesta – kuten kannabiksen kukkia – ulkoiseksi ruoanlähteekseen. Monet niistä suosivat myös seisovaa ilmaa, mistä johtuukin homeen lisääntyminen paikoissa, kuten kylpyhuoneissa ja keittiökomeroissa.
Itiöt ja lisääntyminen
Homeet lisääntyvät erittämällä itiöitä leijumaan ilmaan. Niitä voi verrata kasvin siemeniin, joskin ne käyttäytyvät hyvin eri tavalla. Sen sijaan, että ne lähettäisivät ilmoille oikeita siemeniä, ne odottavat hetkeä, jona ne pääsevät laskeutumaan hyvään ympäristöön. Jos tämä hetki joskus koittaa, lähettävät ne matkaan rihmoja ruokaa etsimään.
Jotkin itiöt voivat lisääntyä suvuttomasti ja parittelevatkin onnistuneesti itsensä kanssa, johtaen seuraavan sukupolven syntymiseen. Muut itiöt luovat rihmoja, jotka tarvitsevat parittelukumppanin. Rihmasolut kahdesta eri itiöstä löytävät toisensa ja parittelevat. Tämän seurauksena niiden tumat yhdistyvät, luoden tsygootin, joka kykenee lisääntymään.
Homeen syyt
Kuten olemme jo maininneet, alkaa home levitä kannabiskasvissa sekä lahottaa ja vahingoittaa sitä silloin, kun olosuhteet ovat juuri oikeat. Homeitiöitä on ympäröivässä ilmassamme – sekä kasveissamme – koko ajan.
Jotkin lajikkeet voivat pysytellä dormantteina, iskien vain silloin, kun olosuhteet ovat niille suotuisat. Toiset lajikkeet puolestaan odottavat väijyen maaperässä tilaisuuttaan alkaa tuhota haavoittuvassa tilassa olevia juuristoja. Monia niistä, kuten kokeneet kannabiksen kasvattajat tietävät, löytyy maaperästä, joka suosii niiden olemassa oloa, mikä tekeekin niistä eroon pääsemisestä hyvin vaikeaa.
Vaarat
Vaikka home näyttääkin varsin vaarattomalta – sellaiselta aineelta, jonka kuvittelisi voivan puhdistaa pois ja sitten unohtaa – aiheuttavat jotkin lajit itse asiassa todellisen uhan ihmisterveydelle.
Hometta on olemassa joka puolella, jopa niin paljon, että kaikissa kannabiksen kukissa on sitä hieman (paitsi niissä, jotka on kasvatettu desinfioiduissa sisätiloissa). Vaikka home on suureksi osin inerttiä pieninä pitoisuuksina, voivat jopa pienet määrät myrkyllistä hometta aiheuttaa ongelmia.
Useimmilla ihmisillä on täysin toimiva vastustuskyky, joka kykenee puolustautumaan satunnaisia homealtistuksia vastaan. Immuunijärjestelmän häiriöistä kärsivät ihmiset ovat kuitenkin erityisen alttiita niille ja taipuvaisia ongelmiin, kuten keuhkoinfektioihin homeelle altistuessaan.
Yleiset hometyypit
Vaikka olisi mukava joutua pelkäämään vain yhden hometyypin ilmestymistä, voivat kannabiskasvisi joutua monen erityyppisen homeen kohteeksi. Varmistaaksesi, että satosi pysyvät turvassa, kannattaa sinun (ja kaikkien muidenkin kannabiksen kasvattajien) tutustua näihin yleisiin kannabiksen hometyyppeihin. Jopa perustiedot näiden homeiden ominaisuuksista, tunnusmerkeistä ja niiden aiheuttamista oireista auttavat kasvattajia ehkäisemään niiden iskemistä sekä hankkiutumaan homeongelmasta eroon sellaisen ilmetessä.
Harmaahome (budimätä)
Harmaahome siirtyy usein kasveihin vaurioiden ja nirhaumien kautta, vaikkakin myös terveelliset yksilöt ovat vaarassa.
Harmaahome leviää ilmatartunnan välityksellä ja sen itiöitä on lähes aina paikalla ilmassa. Vaurio tai tietyt muut olosuhteet saavat itiöt lisääntymään, mahdollisesti saastuttaen koko kasvin ja sen viereiset yksilöt.
Oireet:
- Saastuneisiin rakenteisiin alkaa muodostua pieniä mustia pisteitä.
- Suuria nukkapintaisia laikkuja alkaa muodostua.
- Kasvin maanpäälliset osat, kuten kukat ja lehdet alkavat näivettyä, muuttuvat ruskeiksi ja kuolevat.
- Lehtien kärjet muuttuvat vihreistä keltaisiksi ja sitten ruskeiksi homeongelman edetessä.
- Harmaahome kasvaa nopeasti kosteissa olosuhteissa.
Aiheuttajat:
- Vahingot, jotka aiheuttavat homeelle herkistyneitä avoimia vaurioita.
- Viileät ja kosteat olosuhteet edesauttavat leviämistä, pääosin keväällä ja syksyllä.
- Voi ilmetä huonojen säilytysolosuhteiden seurauksena.
Ehkäisy:
- Pidä kasvatusvälineesi puhtaina, ja puhdista ne erityisesti ennen lehtien ja muiden osien karsimista. Hallitse sisäalueen ja kasvihuoneen kosteustasoja käyttämällä tuulettimia ja ilmankosteusantureita.
Hoito:
- Karsi näkyvästi saastuneet osat.
- Poista saastuneet osat puutarhasta/alueelta ja polta tai hautaa ne.
- Steriloi karsimistyökalut toimenpiteen jälkeen.
- Varusta kasvatusalueesi tuulettimella, kosteusmittarilla sekä kosteusanturilla ehkäistäksesi ilmankosteustasojen kohoamisen vaarallisen korkeaksi.
Härmä
Härmää on olemassa monia eri tyyppejä, vaikka niihin kaikkiin viitataankin samaa nimeä käyttäen. Olipa laji mikä hyvänsä, esiintyy niitä kuitenkin usein kannabiskasvien lehdistössä, muodostaen lehdille pölymäisen itiökerroksen. Homeinfektio esiintyy ensin pieninä erillisinä sienirihma-alueina, leviten lopulta suuremmiksi osioiksi, jotka hallitsevat kasvin alalehtiä.
Rihmasto leviää ajan mittaan oksiin, varsiin ja jopa kukkiin. Pidemmälle edenneessä infektiovaiheessa alkaa rihmasto viimein tuottaa itiöitä vaikeimmin altistuneissa lehdissä.
Oireet:
- Valkoista, härmäistä sienirihmastoa alkaa muodostua aurinkolehdille.
- Kasvu hidastuu ja lehdistä tulee epämuodostuneita.
- Kasvisolukko värjääntyy.
- Uudemmat lehdet ja kukat näyttävät homeisilta.
Aiheuttajat:
- Ympäristötekijät mahdollistavat sen, että itiöt pääsevät itämään ja rihmat leviämään kasveihin.
- Härmä kukoistaa hyvin kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa.
- Esimerkiksi kasvihuoneet tarjoavat täydellisen ympäristön härmän leviämiselle.
Ehkäisy:
- Jätä kasvien välille tarpeeksi tilaa ehkäistäksesi niiden välisen kosketuksen, joka voi edesauttaa härmän leviämistä.
- Pidä kasvatushuoneesi tai kasvihuoneesi ilmanvaihto hyvänä pitääksesi kosteustasot aisoissa.
- Käytä ilmankuivainta, jos kasvatat erityisen kosteassa ympäristössä.
- Jos mahdollista, istuta ulkona aurinkoiselle paikalle.
- Mahdollista hyvä maaperän läpäisykyky ja vältä kastelemasta ylhäältä käsin.
Hoito:
- Pyyhi homeiset lehdet kostealla talouspaperilla.
- Käytä neemöljystä valmistettua lehtisumutetta.
Nokihärmä
Nokihärmä on saanut nimensä tummasta ja hiutaleisesta ulkonäöstään. Se ei itse asiassa ota suoraan kohteekseen kannabiskasveja, vaan ahmii kasvin solunesteitä imevien hyönteisten erittämää ainetta.
Johtuen homeen ruokailutottumuksista, pohjustaa tuholaisongelma yleensä olosuhteet senkin ilmestymiselle. Hyönteiset, kuten kirvat, pikkukaskaat ja jauhiaiset ovat erityisen hyviä indikaattoreita, sillä ne erittävät tietynlaista ainetta, jota kutsutaan mesikasteeksi. Se vetää nokihärmää erityisen tehokkaasti puoleensa ja mesikasteen tasainen tarjonta mahdollistaa sen leviämisen ongelmaksi asti.
Tämän hometyypin tunnistaminen on onneksi helppoa, sillä se kirjaimellisesti muistuttaa nokea. Pienet mustat laikut leviävät, kunnes ne hallitsevat aurinkolehtien pintoja, häiriten fotosynteesiä ja haitaten kasvin kasvua. Nokihärmäongelma on yhtä helppoa tunnistaa kuin hoitaakin.
Fusarium (punahome)
Fusarium eli punahome on erityisen tuhoava sieni ja voi mahdollisesti pilata koko kannabissadon. Tämä laji voi pysytellä dormanttina vuosien ajan ennen kuin se aktivoituu ja tulee näkyville – mikä tekeekin siitä huomattavasti monia muita homelajeja vaikeammin havaittavan lajin.
Kun se iskee, tekee se sen raivolla. Tämä patogeeni hyökkää ensin juurien kimppuun, aiheuttaen niiden mätänemistä. Lopulta juuristo menettää kykynsä välittää ravinteita ja vettä kasviin, mistä seuraa näkyvää lakastumista. Kasvattajat eivät voi tehdä juuri mitään punahomeen iskettyä. Tämän vuoksi ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää.
Maaperän home
Ilman mikroskooppia ja syvällistä tietämystä mikrobiologiasta on vaikeaa eritellä, mitä kaikkia elämänmuotoja maaperästä oikein löytyy. Onneksi kasvattajat voivat joka tapauksessa toteuttaa toimenpiteitä vähentääkseen loissienten ja mikrobien ilmenemistä.
Näihin strategioihin lukeutuvat:
- Bacillus subtilis -istutus: Tällä maaperässä asustavalla bakteerilajilla on sieniä torjuvia ominaisuuksia ja se ehkäisee harmaahometta ja härmää.
- Kupari: Kannabis tarvitsee tätä hivenainetta suorittaakseen monia tärkeitä elintoimintojaan. Se voi myös auttaa pitämään kannabista vaurioittavat homeet loitolla, kiitos sen fungisidisten ominaisuuksiensa.
- Gliocladium: Tämä hyödyllinen sieni toimii loisena ja tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, jotka ovat vahingollisia haitallisille sienilajeille.
- Trichoderma-home: Tämä kätevä hometyyppi (vihreä home) vartioi maaperää ja voi estää punahomeen aiheuttamia tauteja.
Milloin hometta esiintyy yleisimmin
Aina paikalla olevat sieni-itiöt tekevät harmillisia esiintymisiään silloin, kun ympäristön olosuhteet sopivat niiden mieltymyksiin. On myös tärkeää huomauttaa, että homeongelma voi syntyä missä vaiheessa tahansa kannabiksen kasvun aikajanaa.
Vegetatiivinen vaihe
Vegetatiivinen vaihe alkaa, kun taimet kypsyvät ja kasvu lähtee käyntiin. Vaiheen aikana kasvi kasvaa nopeasti ja kehittää aurinkolehtiä, jotka toimivat kannabiksen fotosynteesivoimaloina.
Härmää alkaa yleensä esiintyä silloin, kun kasvit alkavat käydä suuremmiksi ja kehittäväteitä lehtiä (härmän ideaali kasvuympäristö). Erityisesti sellaiset suuria, levkasvit, jotka kasvavat täyteen ahdetuissa kasvatushuoneissa sekä kompakteissa kasvihuoneissa ovat tavallista alttiimpia härmälle.
Tänä aikana kasvattajien täytyy taata alhaiset ilmankosteustasot ja tehdä kaikkensa edistääkseen riittävää ilmanvirtausta ja -vaihtoa. Ilman virtaaminen vähentää paitsi kosteutta, mutta auttaa myös estämään leijuvien itiöiden laskeutumisen kasveille.
Kukkimisvaihe
Autoflowering-lajikkeiden kohdalla kukkiminen alkaa noin kolmen viikon kohdalla ja valojaksoisten lajikkeiden tapauksessa silloin, kun niiden valojakso muuttuu noin 12/12-jaksoon (tai kun vuodenajat vaihtuvat ulkona). Toisin kuin aurinkolehdet, ovat kypsät kukat tiiviitä, tahmeita ja sisältävät seisovan ilman taskuja, mikä tekee niistä erinomaisen alustan homeelle.
Erityisesti epäoptimaalisessa ympäristössä tarjoavat kannabiksen kukat ideaalin mikroympäristön sekä harmaahomeelle että härmälle. Ongelman korjaamisen ja ehkäisyn strategia on kuitenkin vanha tuttu: vähennä ilmankosteutta ja pidä ilma raikkaana.
Varmista myös, että kastelet kasvejasi varren kantaosasta, ohjaten veden suoraan multaan. Yläpuolelta tapahtuva kastelu saa ainoastaan aikaan olosuhteet, joita nämä homelajit tarvitsevat lisääntyäkseen.
Kypsyttäminen
Kypsyttämisvaihe tapahtuu sadonkorjuun sekä kannabiksen kukkien kuivattamisen jälkeen. Yleensä lasipurkeissa tapahtuva prosessi auttaa budeja säilymään tuoreina, parantaen niiden makua ja savun pehmeyttä. Jopa näissä turvallisilta vaikuttavissa olosuhteissa täytyy sinun kuitenkin olla valppaana homeen varalta. Eihän mikään saa kasvattajan päivää yhtä hyvin pilalle kuin aivan viime metreillä iskevä homeongelma.
Ehkäistäkseen katastrofeja täytyy kasvattajien noudattaa kypsytysprosesseja, joissa budit kuivuvat kunnolla, mikä ehkäisee homeen ilmestymistä. Jos voit, aseta kosteusmittari kypsytyspurkkiisi seurataksesi kosteustasoja, avaa ne päivittäin päästääksesi sisään raitista ilmaa ja tarkista budisi varmistaaksesi, ettei niissä näy sienikasvustoa.
Kuinka ehkäistä hometta
Ehkäisy on tietenkin ongelman hoitamista parempi menetelmä. Tässä on joitain helppoja ja tehokkaita tapoja, joilla varmistat, ettei hometta pääse kehittymään ja ettei se pääse valtaamaan kannabisprojektiasi.
Sisällä
Sisäkasvattajilla on puolellaan ylellisyys, nimittäin lähes kaikkien kannabiksen kasvuympäristön ominaisuuden hallitseminen. Käytä seuraavia vinkkejä pitääksesi kasvisi homeettomina.
- Aseta kosteusmittari kasvatustilaasi tarkkaillaksesi lämpötilaa ja ilmankosteutta.
- Asenna tuuletin ja poistoilmatuuletin mahdollistaaksesi ilman vapaan liikkumisen.
- Asenna ilmankuivain jos kosteustasot käyvät liian korkeiksi.
- Tarkasta kasvit päivittäin etsien taudin merkkejä.
- Säilytä lämpötila mahdollisuuksien mukaan noin 24 °C:ssa.
- Karsi kasvit vegetatiivisen vaiheen loppupuolella lisätäksesi ilmanvirtausta lehdistössä.
- Kasvata lajikkeita, jotka sietävät tunnetusti hometta.
Ulkona
Ulkokasvattajilla on huomattavasti vähemmän hallintaa kasvatusympäristöstään. Ollessasi altis luonnonvoimille, voi kasvatusprojektisi käydä hieman haastavammaksi – mahdotonta hyvän sadon saaminen ei kuitenkaan ole! Hyödynnä näitä strategioita minimoidaksesi sieniongelman mahdollisuuden.
- Kasvata kasvit aurinkopaikalla, jos ja kun mahdollista.
- Istuta kannettaviin säiliöihin, joita voidaan liikuttaa turvallisesti huonojen sääolosuhteiden iskiessä.
- Asenna väliaikaisia pressuja pidentyneiden sateisten kausien ajaksi.
- Asenna tuulettimia ja ilmanvaihtojärjestelmä kasvihuoneeseen.
- Järjestä kasvisi harvaan niin, etteivät ne koske toisiaan.
- Istuta kukkapenkkeihin ja säiliöihin Trichoderma-hometta vähentääksesi punahomeen riskiä.
- Valitse projektiisi lajikkeita, joiden tiedetään vastustavan sieni-infektioita.