.
Autoflowering-kannabislajikkeiden plussat ja miinukset
Autoflowering-lajikkeet ovat aloittelevien kasvattajien ja nopeita tuottoja toivovien suosikkilajikkeita. Ne eivät kuitenkaan ole täydellisiä. Selvitä, mitkä puolet ovat loistavia ja mistä voi koitua vaikeuksia.
Sisällysluettelo:
Nykyisin kannabiksen kasvattajilla on valtavasti valinnanvaraa. Markkinoilla on enemmän lajikkeita kuin koskaan ennen ja monet kasvattajat ovat tykästyneet uuteen ja paranneltuun autoflowerien valikoimaan.
Autoflowering-geeneillä on toki paljon tarjottavaa. Valikoimasta löytyy lajikkeita, jotka sisältävät runsaasti CBD:tä tai THC:tä sekä sellaisia, joissa on miellyttävän tasapainoisessa suhteessa molempia – puhumattakaan uskomattomasta terpeeniprofiilien monimuotoisuudesta.
Autoflowerien maailma ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Lajikkeissa on paljon hyviä puolia, mutta myös joitain sellaisia haittapuolia, jotka saavat kasvattajat välttelemään niitä.
MITÄ AUTOFLOWERING-KANNABIS ON?
Mikä erottaa autoflowering-kannabiksen muista tyypeistä? Suurin eroavaisuus käy ilmi nimestä. Yksinkertaistettuna nämä lajikkeet kukkivat automaattisesti.
Kannabiksen kasvusyklissä on kaksi päävaihetta: vegetatiivinen vaihe ja kukkimisvaihe. Toisentyyppinen kannabis – joka tunnetaan nimellä valojaksoinen kannabis – vaatii muutoksen valosyklissä aloittaakseen kukkimisen. Autoflowering-lajikkeita kasvattaessa ei tarvitse huolehtia valojakson muuttamisesta. Ne eivät ole riippuvaisia ulkoisista kehotuksista tuottaakseen hartsisia budeja. Sen sijaan ne kukkivat tietyn ajan kuluttua.
Automaattisen kukkimisen ominaisuus ei syntynyt sattumalta. Se tapahtui ympäristöolosuhteisiin sopeutumisen myötä. Olet ehkä kuullut Cannabis indica- ja -sativa-lajikkeista. Autoflowering-geeni on peräisin kannabistyypiltä nimeltään Cannabis ruderalis.
Ruderalis-alalaji sopeutui Keski-Aasian, Itä-Euroopan ja Venäjän viileisiin ja usein karuihin kasvuympäristöihin. Näillä alueilla on huomattavasti lyhemmät kasvukaudet ja niiden lämpötilat ovat kylmemmät kuin paikoissa, joissa kannabista kasvatetaan tavallisesti.
Tästä syystä ruderalis hylkäsi strategian, jota noudattamalla se odottaisi vuodenaikojen muutoksia aloittaakseen kukkimisen. Sen sijaan alalaji kehitti automaattisesti kukkivan geenin varmistaakseen tuotannon ennen kuin lämpötilat laskevat liian alhaisiksi.
Kiitos tämän sopeutumisen, voivat kasvattajat nykyisin nauttia autoflowering-geenien nopeasta kasvutahdista!
AUTOFLOWERING VS. FEMINISOITU
Olet kenties nähnyt termiin "feminisoitu" käytettävän usein selaillessasi nettiä kannabiksen siemenistä lukiessasi. Sekä autoflowering- että valojaksoiset lajikkeet voivat olla feminisoituja. Se tarkoittaa vain sitä, että kasvattaja on muokannut tiettyä lajiketta tuottamaan ainoastaan naaraspuolisia kasveja. Teknisesti ottaen todennäköisyys sille, että mullasta päätään nostava kasvi on naaras, on 99,9 % – melkoisen vaikuttavaa!
Kasvattajat tuottavat feminisoituja siemeniä eri tekniikoita käyttämällä, joita on käyty yksityiskohtaisemmin läpi täällä. Pidä vain tämä mielessäsi: hanki itsellesi pakkaus feminisoituja siemeniä silloin, jos et halua muuta kuin budeja!
Hyvät puolet |
---|
Hyvät puolet |
---|
Autoflowering-lajikkeilla on merkittävästi etuja valojaksoisiin lajeihin verrattuna. Niiden lyhyt elinikä houkuttaa kasvattajia, joiden toiveissa on pikainen palkinto. Niiden sitkeä luonne tekee niistä soveltuvia sekä aloittelijoille että konkareille.
-
NOPEAMPI ELINKAARI
Autoflowering-kannabislajikkeet päihittävät muut nopeudessa. Tämä ominaispiirre on toinen sopeutumisprosessin tulos. Useimpien autoflowering-lajikkeiden kasvusykli tulee päätökseensä samassa ajassa, jossa valojaksoiset pelkästään kukkivat – eli noin 7–10 viikossa. Niiden nopea elinkaari on seurausta lyhyestä vegetatiivisesta vaiheesta ja nopeasta kukkimisvaiheesta.
Kasvattajat valitsevat harvoin puhtaita ruderalis-lajikkeita jalostusprojektiensa ulkopuolella, sillä nämä lajikkeet tuottavat hyvin pieniä satoja. Risteyttämällä menestyksekkäitä valojaksoisia lajikkeita ruderalis-geenien kanssa voivat kasvattajat kuitenkin luoda automaattisesti kukkivia, ja siten nopeampia, versioita legendaarisista lajikkeista.
Esimerkiksi Haze-geenit tunnetaan niiden loistavista sativavaikutuksistaan, mutta niiden pitkät kukkimisajat voivat tehdä niistä epäsuotuisan vaihtoehdon. Haze- ja ruderalis-geenien yhdistäminen tarkoittaa sitä, että kasvattajat pääsevät nyt käsiksi haluttuihin sativavaikutuksiin huomattavasti lyhemmän ajan kuluessa.
Autoflowerien nopeus vetoaa erityisesti kasvattajiin, jotka ovat mieltyneet lähes välittömiin tuloksiin. Sadon kypsymisen odottaminen voi olla parhaimmillaan kutkuttavan jännää, mutta pahimmillaan se voi tuntua kidutukselta. Jos luonteesi on kärsimättömänpuoleinen, ovat autoflowering-lajikkeet sinulle.
Autoflowerien lyhytaikaisuus houkuttelee myös kasvattajia, jotka joutuvat hoitamaan projektinsa paineen alaisina. Nopeampi liikevaihto mahdollistuu kaupallisissa projekteissa ja sisätiloissa voi kasvattaa ympäri vuoden.
Kuten jo mainitsimme, kiitävät useimmat autoflowerit siemenestä sadonkorjuuvaiheeseen noin 7–10 viikossa, joten kasvattajat kykenevät ajoittamaan seuraavan satsin taimiaan edellisen sadonkorjuun kanssa.
Kasvattajat voivat myös maksimoida satonsa käyttämällä sea of green (SOG) -tekniikkaa. Tässä menetelmässä istutetaan lukuisia autoflowereita lähekkäin ja manipuloidaan niitä yhdistymään ja muodostamaan yhden suuren ja tuottoisan latvuston.
Tässä muutamia markkinoiden nopeimmista autoflowereista:
-
HUOMAAMATTOMAT KASVIT
Autoflowering-yksilöt saavuttavat tyypillisesti 60–100 cm korkeuden. Niiden kompakti kokonsa ja vaikuttava kasvatusnopeutensa mahdollistavat sen, että matalaa profiilia pitävät kasvattajat voivat pystyttää ja purkaa projektinsa mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Autoflowereita voi helposti kasvattaa parvekkeilla ja puutarhan syrjäisissä kulmauksissa. Ne ovat suosittuja myös ulkotilojen kasvatusprojekteissa, joissa kasvattajat hoitavat kannabistaan piilotetussa julkisessa tai luonnonvaraisessa sijainnissa. Tämä menetelmä auttaa pitämään sadot piilossa niin uteliaiden kuin varkaidenkin katseilta.
Jos kaipaat parhaiten salassa pysyvää tapaa, jolla kasvattaa, niin kokeile ihmeessä mikrokasvatusta. Sen tarkoituksena on pitää kasvit niin pieninä kuin mahdollista, mutta saavuttaa silti kohtuulliset sadot. On varmasti sanomattakin selvää, että autoflowering-lajikkeet sopivat tähän menetelmään täydellisesti.
Äärimmäisempiä esimerkkejä mikrokasvatuksesta ovat pikkuruisten kasvien kasvattaminen kustomoiduissa tietokonekoteloissa, ämpäreissä ja laatikoissa. Kasvattajat käyttävät usein alhaisen stressin kasvunohjausmenetelmiä pitääkseen kasvinsa pieninä ja hallinnassaan.
Tässä muutama markkinoiden huomaamattomimmista autoflowering-kasveista:
-
YKSINKERTAISET VAATIMUKSET VALAISTUKSEN SUHTEEN
Autoflower-kasvattajat valitsevat usein yksinkertaisen valaistussyklin, joka sisältää 18 tuntia valoa ja 6 tuntia pimeyttä. Tätä he noudattavat yleensä koko kasvin elinkaaren ajan. Kyseinen valaistussykli tarjoaa kasveille tarpeellisen määrän valoa säästäen samalla sähköä.
Autoflowering-lajikkeiden yksinkertaiset valaistusvaatimukset ovatkin toinen kannabistyypin eduista. Kuten jo mainitsimme, ne eivät tarvitse muutosta valojaksossa alkaakseen kukkia. Tämän ansiosta kasvattajat voivat olla hyvin joustavia valaistuksen suhteen.
Kasvattajat, joita eivät suuretkaan kulut haittaa, pitävät valoja päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Jotkin kasvattajat ovat kertoneet huomanneensa räjähtävämpää vegetatiivista kasvua ja parantuneita satoja tätä menetelmää käytettyään. Toiset ovat puolestaan sitä mieltä, että 24-tuntinen valojakso saattaisi riistää kasveilta niiden luonnollisen lepoajan.
Valojakso, jossa valot ovat päällä 12 tuntia ja kiinni 12 tuntia, sijoittuu spektrin toiseen päähän. Se on paras vaihtoehto kasvattajille, jotka haluavat säästää kuluissa, mutta sadot eivät tällöin tule olemaan yhtä vaikuttavia.
Valitsipa kasvattaja minkä valojakson tahansa, on autoflowering-lajikkeen valaistustarve huomattavasti helpompi täyttää verrattuna sen valojaksoiseen vastineeseensa.
-
SITKEÄT KASVIT
Autoflowering-genetiikka takaa vahvat, jykevät ja sitkeät kasvit. Cannabis ruderalis ei selvinnyt pohjoisilla leveysasteilla sattumalta. Alalajilla on hyvät valmiudet kestää äärimmäisiä lämpötiloja ja ankaria sääolosuhteita.
Alalajin nimi ruderalis on perua latinankielisestä sanasta "rudus", mikä tarkoittaa rauniota. Ruderalis menestyy kaupunkiolosuhteissa rikkoutuneella maaperällä, lähellä purettuja rakennuksia ja tienvarsien ojissa.
Suurin osa autoflowereista pärjää omillaan. Niitä eivät tuholaiset hetkauta ja ne torjuvat erinomaisesti myös satoja pilaavaa hometta.
Niiden vaikuttava sitkeys tekee niistä sopivia kasveja vasta-alkajille, sillä ne ovat varsin anteeksiantavaisia aloittelevien kasvattajien virheille.
-
VALOSAASTE EI AIHEUTA ONGELMIA
Autoflowereita kasvattaessasi voit olla huomattavasti rennommalla asenteella, mitä valosaasteeseen tulee. Itse asiassa, se ei ole ongelma lainkaan.
Valosaaste kykenee pilaamaan koko valojaksoisten lajikkeiden kasvatusprojektin. Kirkkaat katuvalot voivat estää ulkokasveja aloittamasta kukkimistaan.
Tämä voi haitata myös sisäkasvattajien projekteja. Heidän on varmistettava, että valojaksoiset kasvinsa pääsevät kasvamaan ilman ei-toivottua valoa. Valon läpäisevä kasvatusteltta on nimittäin kaikki, mitä tarvitaan valojakson pilaamiseen.
Onneksi tällaiset ärsyttävät haitat eivät autoflowering-kasveja häiritse. Ne eivät noudata ulkoisia valosignaaleja, vaan toimivat omassa tahdissaan.
-
RAVINTEITA TARVITAAN VÄHEMMÄN
Autoflowering-lajikkeet kukoistavat vähemmän ravinteita sisältävässä maaperässä. Niiden nopea kasvuvauhti ja pieni koko tarkoittavat sitä, etteivät ne tarvitse paljoakaan lannoitetta.
Autoflowerit eivät yksinkertaisesti ole yhtä nälkäisiä kuin valojaksoiset vastineensa – tämä on jälleen yksi seuraus niiden sitkeästä luonteestaan. Siinä missä valojaksoiset lajikkeet tarvitsevat monimutkaisen ravinnestrategian, joka vaihtuu kasvuvaiheiden mukaan, pärjäävät autoflowerit vähimmäismäärällä.
Tässä on perusresepti hyvää autoflowering-kasvualustaa varten:
3 osaa rahkasammalta | 3 osaa kompostia |
2 osaa perliittiä, kostutettuna | 1 osa vermikuliittiä, kostutettuna |
3 osaa rahkasammalta | 3 osaa kompostia | 2 osaa perliittiä, kostutettuna | 1 osa vermikuliittiä, kostutettuna |
-
KORKEAMPI CBD-PITOISUUS
Autoflowerit tapaavat sisältää korkeampia CBD-tasoja. Jotkut kannabiksen käyttäjät arvostavat vain THC:tä, mutta monet haluavat kannabikseltaan yhtä suuria tai jopa korkeampia CBD-pitoisuuksia.
Ei-psykotrooppinen kannabinoidi tuo miellyttävän virkistävän vaikutuksen, jota luonnehtii selkeämmän ajattelun mahdollistava selväpäinen tunne.
Monet lääkinnällisessä tarkoituksessa kannabista käyttävät hyötyvät myös korkeammista CBD-tasoista. Kannabinoidi nimittäin tarjoaa käyttäjilleen vaikutuksia, jotka tuovat helpotusta moniin eri terveysvaivoihin.
Kasvattajat ovat onnistuneet kohottamaan monien kuuluisien hybridien CBD-tasoja yhdistämällä niihin Cannabis ruderalis -geenejä.
Tutustu seuraaviin autoflowereihin, joiden CBD-tasot ovat korkeat:
Huonot puolet |
---|
Huonot puolet |
---|
Totuus on, ettei mikään ole täydellistä. Kaikista vaikuttavista ominaisuuksistaan huolimatta eivät autoflowerien geenit muodosta tässä asiassa poikkeusta.
-
PIENEMPI SATO
Autoflowerien pieni koko ja lyhyt elinkaari tarkoittavat, että kompromisseja on tehtävä: yksi niistä on pienempi sato. Niiden kompakti kokonsa tarkoittaa sitä, etteivät ne kykene tuottamaan yhtä monia budin kasvukohtia kuin pidemmät valojaksoiset kasvit. Ulkosadot tuottavat yleensä noin 80–180 grammaa kasvia kohden.
Jotkin valojaksoiset sativajättiläiset kasvavat puita muistuttaviksi muodostelmiksi ja indicat puolestaan tuottavat tiheitä ja hedelmällisiä latvustoja. Useimmat autoflowerit eivät ylitä 1 metrin korkeutta ja niiden latvustoissa nähdään vähemmän budeja.
Lisäksi autoflowerit kykenevät saamaan aikaan vain tietyn verran budeja lyhyen kukkimisaikansa kuluessa. Valojaksoisilla lajikkeilla on enemmän aikaa kypsyä hyvin tuotteliaiksi yksilöiksi. Autoflowerien täytyy puolestaan tuottaa mitä kykenevät, ennen kuin niiden lyhyt elinkaari tulee päätökseensä.
-
VALAISTUSKUSTANNUKSET
Autoflowereiden kanssa säästää ravinnekustannuksissa, mutta päätyy todennäköisesti tuhlaamaan enemmän valaistukseen. Tämä fakta ei joitain kasvattajia hetkauta – siis sellaisia, joilla on varaa hemmotella autoflowereitaan jatkuvalla 24 tunnin valojaksolla.
Toiset kasvattajat pyrkivät kuluttamaan mahdollisimman vähän rahaa valaistukseen. Autoflowering-lajikkeet vaativat vähintään 12 tuntia valoa ja 12 pimeyttä. Kasvattajat säästävät rahaa energiakustannuksissa, mutta saavat vastineeksi pienempiä satoja.
Sitä vastoin hyvin tuotteliaat valojaksoiset lajikkeet vaativat vain 12/12-valojakson aloittaakseen kukintansa. Kasvattajien täytyy noudattaa tätä valojaksoa koko kukkimisvaiheen ajan, mikä tarkoittaa sitä, että he paitsi säästävät rahaa, mutta tuottavat myös suurempia satoja niin tehdessään.
-
ALHAISEMPI THC-SISÄLTÖ
Jotkut kasvattajat karttavat autoflowereita johtuen niiden alhaisiksi koetuista THC-tasoista. Tämä on totta; vanhan koulukunnan autoflowereilla oli vaikeuksia kilpailla hyvin psykoaktiivisia valojaksoisia lajikkeita vastaan.
Royal Queen Seeds on kuitenkin vapauttanut markkinoille aivan uuden sukupolven autoflowering-genetiikkoja. Nämä uudemmat lajikkeet tuottavat THC-tasoja, jotka vetävät vertoja monille valojaksoisille vastineilleen.
Tutustu näihin runsaasti THC:tä sisältäviin autoflowereihin:
-
HEIKKOLAATUISET PISTOKKAAT
Autoflowerit eivät valitettavasti tuota hyvälaatuisia pistokkaita. Pistokkaat ovat täsmällisiä kopioita emokasvistaan, josta ovat peräisin ja ne perivät jopa kasvin iän!
Sanotaan vaikka, että kasvattaja irrottaa pistokkaan kaksi viikkoa vanhasta emokasvista. Tämä tarkoittaisi sitä, että kloonin olisi käytävä läpi vegetatiivinen kasvuvaihe, kukittava ja kypsytettävä budinsa vain noin 5–6 viikossa.
Lopputuloksena on alikehittynyt kasvi, joka ei ole edes saavuttanut kukkimisvaiheensa loppua – tai hyvänkokoista satoa – ennen kuin sen elinkaari tulee päätökseensä.
-
EI AIKAA PALAUTUMISELLE
Autoflowerit kasvavat nopeaa, lineaarista tahtia. Niiden nopeat ominaisuudet tekevät niistä käteviä, mutta myös riskialttiita kasveja, joilla tehdä kokeita. Niiden lyhytikäisyys jättää vain hyvin vähän aikaa palautumiseen, jos kasvattaja sattuu tekemään merkittävän virheen.
Valojaksoisten kasvien kasvattajat voivat rauhassa karsia, ohjata kasvua ja irrottaa ylimääräisiä lehtiä sydämensä kyllyydestä. Jos he sattuvat tekemään suurempia virheitä, voivat he vain yksinkertaisesti pitää kasvinsa vegetatiivisessa tilassa ja odottaa sen palautumista.
Autoflowerit eivät käyttäydy tällä tavalla. Niiden kasvua voi kyllä ohjata, mutta se on varsin riskialtista. Jos kasviin tekee liian syvän viillon tai vahingoittaa epähuomiossa suurta oksaa tai budin kasvukohtaa, ei sillä ole lähes lainkaan aikaa parannella haavojaan. Ne lopettavat vegetatiivisen vaiheensa silloin, kun se tuntuu niistä sopivalta.
Tämän vuoksi autoflowerien kasvua ohjatessa ja hallitessa täytyy olla tarkkana. Leikkaa varoen, sillä ne eivät ehdi palautua.
-
KANNATTAISIKO ALOITTELIJAN VALITA AUTOFLOWERING-KANNABISLAJIKE?
Autoflowering-lajikkeet tarjoavat totisesti helpomman kasvatuskokemuksen. Aloittelijoiden on helpompi kehittää viherpeukaloaan voidessaan välttää takaiskut ja nauttia kasvatusprosessista. Autoflowerit ovat paitsi huomaamattomampia ja kestävät paremmin tuhohyönteisiä ja tauteja, mutta lisäksi niiden sadoista pääsee nauttimaan huomattavasti nopeammin.
Entäs varjopuolet? Autoflowerit tuottavat vähemmän budeja ja THC:tä. Lisäksi kasvattajat voivat halutessaan pitää valojaksoiset lajikkeensa vegetatiivisessa vaiheessa niin kauan kuin haluavat. Tämän ansiosta he kykenevät kasvattamaan suuria ja tuotteliaita kasveja. Vaikka aloittelijoiden on mahdollista kasvattaa hyvinkin korkeita sativoja, voi prosessissa mennä useampi asia pieleen.
Jos haluat seurata monien nykyisin ansioituneiden kasvattajien jalanjäljissä, hanki itsellesi siemeniä ja tutustu autoflowering-kasvatusoppaaseemme.